Tämän kirjan haluat lukea: The Smart Device

On väitetty, että oululainen MyOrigo kehitti sormilla hallittavan kosketusnäytöllisen älypuhelimen monta vuotta ennen Apple iPhonea.

Tuoreessa kirjassa The Smart Device MyOrigon pääguru, teknologiajohtaja ja yksi perustajista Johannes Väänänen kertoo laitteen ja yrityksen tarinan.

Kirjan saa ainakin Amazonin verkkokaupasta painettuna ja sähköisenä.

Teos on paikoin raskaasti luettava teknisine yksityiskohtineen, mutta se paljastaa kiinnostavia aiemmin julkaisemattomia yksityiskohtia MyOrigon neuvotteluista Applen ja Nokian kanssa sekä vaiheista operaattoreiden Radiolinjan ja Soneran kanssa.

Kenties yllättävimpiä ovat epäilyt Soneran turvallisuusjohdon yrityksistä vakoilla Microcellin perustajaa Jyrki Hallikaista, joka oli tukemassa MyOrigoa.

Kirja kertoo muun muassa, miten Applen Steve Jobs tai Nokian Anssi Vanjoki suhtautuivat MyOrigon varhaiseen kosketusnäytölliseen prototyppiin.

Valitettavasti tämän kirjan luettuaankaan ei voi olla varma, kopioiko Apple ideat Oulusta ensimmäiseen iPhone-puhelimeensa, joka julkaistiin vuonna 2007. Tämä oli neljä tai viisi vuotta sen jälkeen, kun Jobsin tiimi pääsi kunnolla perehtymään MyOrigon prototyyppiin.

The Smart Device on joka tapauksesssa hyvin kiinnostavaa luettavaa kenelle tahansa suomalaisten älypuhelinten historiasta kiinnostuneelle.

Kirjoitin kirjasta myös arvion, joka on luettavissa Talentumin maksumuurin takana.

 

Uusi kokeilu: kebab-grilli

Kotien ruoanlaittobuumi kiinnostaa myös kodinkoneiden valmistajia, jotka lisäävät erilaisten vempainten valikoimaa. Kasvava joukko ovat sähkökäyttöiset grillit erilaisiin tarkoituksiin.

Tuoreimpana löytönä tällainen saksalaisen Rosenstein & Söhnen kebab-grilli, jollaisen saa netistä noin 130 eurolla. Lopullinen hinta riippuu nettikaupan toimituskuluista.

grilli-off

kebab-grilli1

Lihat pyörivät grillissä alhaisessa lämmössä ilman käryä.

kebab-annos

Kanan kanssa jogurttikastiketta ja chili-tomaattikastiketta, gluteenitonta pitaleipää ja salaattia.

Kokeilimme tätä kebab-grilliä kanafileiden kanssa, mutta laite soveltuisi hyvin myös naudan- tai lampaanpaistin tai possun kypsentämiseen alhaisella lämmöllä. Eikä liha pala.

Noin kilogramman kanafilepalalle tunnin kypsennysaika tuntui sopivalta. Laite ei kärytä, kun lämpötila on alhainen. Liha pyörii vartaassa ja kypsyy tasaisesti. Tämän mallin tilavuus on noin 21 litraa, ja 10 kilogramman lihapala lienee enimmäiskoko.

Tämän 2 kW:n tehot riittivät hyvin. 1,5 kW:n mallia voinee pitää vähimmäistasona.

Tämä ei ollut mitään nopeaa mitään nopeaa ruoanlaittoa, vaan oikein kirjaimellisesti ”slowfoodia”. Vastineeksi saimme maukasta ja mehukasta lihaa. Seuraavaksi samaa voisi kokeilla kalan ja lampaan kanssa.

Näitä laitteita ei myydä kovin monissa kaupoissa Suomessa, mutta laitteen voi tilata suoraan Saksasta. Toivottavasti kysynnän lisääntyessä tarjonta paranee Suomessakin.

 

 

 

Sosiaalista ruoanlaittoa: raclette-grillaus

Ystäviä tai perhe on kokoontumassa syömään, mutta helposti käy niin, että yksi tai kaksi ihmistä ähertävät keittiössä, ja muut seurustelevat ruokapöydässä. Tälle on hauskempi vaihtoehto.

Kokeilimme viikonloppuna sosiaalisempaa ruoanlaittoa. Veljeni oli tilannut netistä raclette-grillin. En nyt mainosta tässä tiettyä mallia, koska minulla ei ole vielä  omakohtaista kokemusta grillien eroista.

Kyseessä on kotikäytössä yleensä sähköllä toimiva sisäkäyttöön tarkoitettu grilli,  jossa on 6-12 pannua. Ideana on, että sulatettua raclette-juustoa kaavitaan erilaisten grillattujen herkkujen päälle puulastalla.

Juustoissa on tietenkin valinnanvaraa. Pidimme muutamista kokeiluistamme eniten Entremont-juustosta.

Grilli lämpeni noin 20 minuutissa, eli se kannattaa laittaa päälle hieman ennen kuin vieraat istuvat pöytään.

Vaikka laite on tarkoitettu sisäkäyttöön, käryä syntyi jonkin verran. Avasimme takapihan oven, ja palohälytin oli ruokatilassa pois päältä. Muuten se olisi takuuvarmasti huutanut.

Grillasimme herkkusieniä, kanaa, lohta,  kesäkurpitsaa, naudan ulkofilettä, ravunpyrstöjä ja muutamia eri juustoja. Levyillä pystyy luomaan hieman omia virittelyitä, esimerkiksi grillaamalla ravunpyrstöjä pikkupannulla oliiviöljyssä ja sipulissa syntyi oma pieni rapukasari.

Ensimmäisestä kerrasta jäi ajatus, että pannuilla voisi kokeilla lihaa ja kalaa, jonka voi halutessaan jättää puoliraa’aksi tai -kypsäksi, eli vaikkapa hyvälaatuista naudan sisäfilettä tai tonnikalafilettä. Ja jos taas toinen tykkää kypsemmästä, voi sen tässä hauskasti kypsentää itse pidemmälle.

En nyt laita tähän raaka-aine- tai reseptivinkkejä, sillä niitä on paljon netissä, esimerkiksi tämä jo parin vuoden takainen Kalevan artikkeli.

Tämä oli oikein hauska sosiaalinen kokemus. Saa nähdä tuleeko tätä nyt sitten käytettyä useammin, vai jääkö raclette-grilli samaan sarjaan jäätelö-, leipä- ja pastakoneiden kanssa unohdettujen kodinkoneiden kaappiin.

 

Kuivausrumpu on mahtava

Pyykkien kuivattaminen pienessä kaupunkiasunnossa on ärsyttävää, kun ei ole erillistä kodinhoitohuonetta. Pyykkiteline on siis tilaa viemässä yleensä kylpyhuoneessa tai olohuoneessa, tai hieman lämpimämmillä keleillä pihalla tai parvekkeella.

Viime muuttoni yhteydessä ratkaisin tilaongelman kuivausrummulla. Tällainen alkaen noin 400 euron kone on oiva apu laiskalle tai kiireiselle sinkulle tai perheelle. Pyykit siirtyvät suoraan pesukoneen linkouksen jälkeen kuivausrumpuun, ja tuntia myöhemmin ne ovat useimmiten valmiita vaatekaappiin. Tämä pätee ainakin alusvaatteisiin, sukkiin ja muihun konekäsittelyä kestäviin vaatteisiin.

Ennen kuivausrummun hankkimista minua varoiteltiin, että rumpu tuhoaa vaatteet. Minulla on ollut tämä Siemensin kone nyt maaliskuusta alkaen, ja olen ollut oikein tyytyväinen. Arki on helpottunut kovasti. Ei enää pyykkitelinettä tiellä kämpässä.

Myöhemmin sitten näen, ovatko vaatteet kuluneet olennaisesti aiempaa nopeammin.

kuivausrumpu

 

 

Sunnuntain päivällinen

Pwjantai ja lauantai ovat monille vapaapäiviä ja viikon kohokohta, mutta sunnuntai saattaa tuntua vaisummalta, kun töihinpaluu häämöttää.

Olen keksinyt tähän oivan ratkaisun veljeni ja vähen vaimonsa kanssa. Nautimme sunnuntaisin mahdollisuuksien mukaan hienon kahden tai kolmen ruokalajin päivällisen, joka kruunaa kuluneen viikon ja on hyvä tilaisuus vaihtaa viikon kuulumiset.

Rakkaudella tehty kotiruoka on sitä paitsi parempaa kuin ketjuravintoloiden perusmättö. Kaikki eivät asu Stadin laadukkaiden ravintoloiden lähellä, ja niistäkin suuri osa on sunnuntaisin kiinni.

Yksin on tylsä syödä ja tehdä ruokaa, joten kutsu ystäväsi,  sukulaisesi tai naapurisi kylään. Jos ruoanlaittotaitoisia on useampia, vuoroa voi vaihdella.

jälkiruoka

Jälkiruoaksi suklaavaahtoa appelsiiniliköörillä.

Kanafileet täytimme yrteillä (rukolalla ja persiljalla) . Ne saivat nopeasti värin pannulla ja kypsentyivät uunissa noin 200 asteessa noin 15 minuuttia. Tärkeää on seurata kanan kypsyyttä, jotta liha ei kuivu.

pääruoka 3.1.2016

Kanafileet täytimme yrteillä (rukolalla ja persiljalla) . Ne saivat nopeasti värin pannulla ja kypsentyivät uunissa noin 200 asteessa noin 15 minuuttia. Tärkeää on seurata kanan kypsyyttä, jotta liha ei kuivu.

Kokeiltua: Finnairin A350 & Bangkok-Helsinki

AY89 lähestyy Bangkokia

AY89 lähestyy Bangkokia

Mukavan aurinkoinen kaksiviikkoinen loma on valitettavasti päättynyt, mutta pieni kohokohta odottaa matkan päätteeksi. Minulla on lippu Finnairin lennolle  AY90, jonka Finnair lentää tällä hetkellä uudella A350-900-koneellaan. Koneyksilö lienee Finnairin toinen A350-kone OH-LWB.

Huomaathan, että tätä kirjoitusta on muutettu ja päivitetty useaan otteeseen 2.1. A350-lentoni aikana, ja loppuyhteenvedon tein lennon jälkeen.

Lento Helsingistä Bangkokiin (AY89) näytti lähteneen perjantai-iltana noin tunnin myöhässä, ja oli Flightradarin mukaan vähän aikaa sitten jossain Myanmarin lähellä. Tällä hetkellä arvioitu laskeutumisaika on paikallista aikaa noin 8:50, ja lähtö viivästymässä noin tunnin.

Finnairin bisneslipulla pääsee täällä CIP Loungeen, joka on tällainen aika tavallinen steriili loungetila. Tarjolla on lähinnä thairuokaa, ei varsinaista aamiaista. Onneksi oli sentään lihapasteijat sekä hyvää kahvia ja mehua.

Mielenkiintoista on, toimiiko tosiaan lennolla langaton verkkoyhteys (WiFi), jolloin voin jatkaa päivittelyä sieltäkin. (Lisää tähän halutessasi rumpujen pärinää.)

Päivitetty viimeksi 2.1.2016 klo 18:29 Suomen aikaa

Pääsen koneeseen lopulta noin tunnin myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. Tilanne on hieman erikoinen, kun myöhemmin lähtevä A96 on samaan aikaan kentällä. Minua tämä ei lannista, kun haluan lentää nimenomaan A350:lla.

20160102_095029.jpg

A350:n erottaa vanhasta A330:sta helpoiten siipien päiden kärkisiivekkeistä (sharklets). Myös ohjaamon ikkunat ovat kuulemma erilaiset, mutta itse en tuota eroa tunnistanut.

Tämä on hieno, etenkin etupään bisnesluokka. Kaikki on niin puhdasta ja uutta istuimista wc-tiloihin.

Kävin piipahtamassa myös turistiluokassa. Siellä näyttää yhtä ahtaalta kuin Finnairin A330- ja A340-koneissa. Vaikutelmaa vahvistavat yhdeksän vierekkäisen istuimen (3-3-3-kokoonpanolla) rivit, joita on lähes koko turistiluokka. En tosin kokeillut istua siellä, kun ei ollut tyhjää paikkaa lähellä.

säilytystilaa ja käsinoja

Finnairin A350:n bisnesluokan istuimissa on käteviä pieniä parannuksia, kuten pieni säilytystila istuimen reunassa ja käsinoja, joka laskeutuu alas tieltä pois. Paikalta pääsee siis vessaan, vaikka tarjotin olisi vielä pöydällä.

# # #

Olen hieman lomaflunssan kourissa vielä, ja ainakin vielä sisäilma matkustamossa tuntuu kevyemmältä kuin tullessa vanhalla A340-koneella (OH-LQA). Vielä ei ole tullut edes pääkipua yhtään, saa nähdä miten menee lennon loppua kohti.

Nettiyhteys toimii paremmin kuin odotin: Facebook, Twitter, WhatsApp ja työsähköpostini päivittyvät ongelmitta. Kuvien jako niihin toimi myös.

Ooklan speedtest.net ilmoitti latausnopeudeksi parhaimmillaan 3,9 Mbit/s, lähetysnopeudeksi 250 kbit/s ja viiveeksi (ping) n. 1100 ms (1,1 s). Hitaimmillaan latausnopeudeksi tuli vain 40 kbits/s.

Uplinkinkin hitaus ja pitkä viive (latenssi) johtuvat satelliittiyhteydestä, jonka kautta yhteys menee koneesta ulkomaailmaan.

Yhteys on ollut lennon ajan kuitenkin nopeampi ja vakaampi kuin Norwegianin tarjoama nettiyhteys. Niin sen tosin pitääkin, sillä Norski ei vielä veloita palvelustaan, kun taas Finnairin palvelu maksaa turistiluokassa 15 euroa (lennon ajalta).

A350:n satelliittiyhteys on huimasti parempi kuin satelliittilinkki, jota Finnair kokeili hetken keväällä 2013 A330-300-koneessaan (OH-LTT). Kokeilin sitä itse New Yorkin lennoilla toukokuussa 2013, ja se oli lähes koko lennon käyttökelvottoman hidas.

Tämän päivän A350-lennon pääpurserin mukaan kone on aivan täynnä, ja tällä hetkellä WiFi – verkolla on noin 60 käyttäjää.

Yhden parannustoiveen voisin esittää: A350-koneen Nordic Sky -verkkoon kirjautuminen oli tehty tarpeettoman vaikeaksi. Ensin piti rekisreröityä käyttäjäksi, eikä pelkkä voucher-koodi riittänyt. Sitten oli keksittävä salasana, jossa on isoja ja pieniä kirjaimia, numeroita ja vielä erikoismerkkikin. Jouduin myös kirjautumaan sisään monta kertaa lennon aikana. Verkon käyttöä pitäisi helpottaa rutkasti.

Lennon loppuvaiheessa paljastui tekninen härö. Sähköpistokkeet eivät toimi ainakaan tässä paikallani (6L) ja parilla muulla. Kokeilin sekä Samsungin luurin että MacBook Airin kanssa. Stuertti otti laitteeni lataukseen omalle paikalleen.  Tilanne korjaantui noin puolessa tunnissa, eli tästä ei ollut isoa haittaa. Nyt latautuvat sekä läppäri että puhelin (toki vuorotellen).

# # #

Lentomme AY90 laskeutui lopulta Helsinki-Vantaalle nopeammin kuin odotin. Koskaan ennen ei ole kymmenen tunnin lento kulunut näin nopeasti, etenkin päiväsaikaan.

Nettiyhteys, isompi viihdejärjestelmän näyttö ja mukava istuin ovar hyviä uudistuksia, mutta tärkein muutos minulle oli matkustamon selvästi parempi sisäilma.

Ero oli aika iso verrattuna ensimmäiseen lentoon vanhalla koneella, kun jo lyhyemmän lennon päätteeksi jomotti päätä ja silmät valuivat kuivan ilman takia.

Siitä en valitettavasti saanut käsitystä, miten matkustamon ilmanpaine ja -laatu ovat muuttuneet turistiluokassa, mutta eiköhän sekin tule testattua piakkoin. Tämä bisnespaikka oli kuitenkin lomalaiselle harvinaista herkkua pakettimatkan tarjouksen kyljessä.

Asiakaspalvelua WhatsAppissa

WhatsApp on teinien ja parikymppisten nuorten pikaviestipalvelu, kuvittelin tähän asti.

Käsitykseni muuttui paljon täällä Thaimaan-lomalla, kun kohtasin uuden asiakaspalvelun muodon. En tiedä onko taustalla kulujen karsiminen vai uusi tapa palvella nuoria asiakkaita, vai molemmat, mutta joka tapauksessa Aurinkomatkat tarjosi pakettimatkansa asiakkaille hotellin lomakirjassaan thaimaalaista WhatsApp-numeroa asiakkaiden kysymyksille.

Kokeilin tätä jo loman alussa uteliaisuuttani. Kysyin oppailta WhatsAppissa vinkkejä yhteen ravintolaan löytämiseksi ja uudeksivuodeksi. Yllätyin, kun opas vastasi nopeasti kysymyksiini. Ei tarvitse enää kytätä oppaan käyntiä hotellilla.

Loman loppupäässä selvisi, että täältä palaa kaksi Finnairin reittilentoa peräkkäin Bangkokista Helsinkiin. Ajattelin, että voisinko vaihtaa paikkani sille aiemmalle lennolle, joka lennetään täältä Finnairin uudella A350-koneella menolennolla koetun vanhan ja kulahtaneen A340:n (OH-LQA) sijaan.

Finnairin nettisivuilla ei ollut mahdollisuutta tiedustella tätä sähköpostitse, eikä mainostettu chat-asiakaspalvelu kertaakaan kahden päivän aikana löytynyt tai avautunut Macin selaimella. Puhelinpalvelussa jouduin vain jonoon kerta toisensa jälkeen. Meinasin jo luopua toivosta.

Kokeilin sitten WhatsApp-pikaviestiä Aurinkomatkoille. Tiedusteluni meni eteenpäin, ja sain nopeasti vastauksen.

Eikä tämä ole ainoa sosiaalisen median palvelukanava. Kollega kertoi saaneensa lippunsa muutettua Twitterin kautta. Se tuntuu jännältä, kun ajattelee, miten julkinen väylä tweetit ovat.

Monen mutkan sain lopulta vaihdettua sille toiselle Bangkok-Helsinki-lennolle. Se ei ollut kokonaan WhatsAppin ansiota, mutta tästä prosessi lähti liikkeelle.

Tämän jälkeen olen  WhatsAppin kautta sopinut myös yksityisen autokyydin hotellista lentokentälle.

Käsitykseni sosiaalisesta mediasta asiakaspalvelun kanavana on muuttunut paljon Aurinkomatkojen ja Finnairin kanssa jo tällä yhdellä matkalla. Sähköisen viestimen etu korostuu, kun välissä on pitkä aikaero tai fyysinen etäisyys.

Vaan nyt on jo kiire hakea kuohuvaa jääkaapista. Hyvää uuttavuotta 2016!!