Barcelona-ruokamatka: Päivä 1: Tickets

Juhlistamme ystäväni 40-vuotissyntymäpäiviä pikalomalla Barcelonassa Espanjan rannikolla. Matkamme teema on etsiä hyviä ruokapaikkoja kaupungissa ja sen ulkopuolellakin.

Matkamme ensimmäinen odotettu huippuhetki osui heti saapumispäivän illalle, sillä onnistuimme varaamaan pöydän huippusuosittuun Tickets-tapasravintolaan.

Kyseessä on veljesten Albert ja Ferran Adriàn ravintolasta, jonne on varattava pöytä verkossa kuukausia etukäteen, kuten mekin teimme. Veljesten maine on peräisin jo 20 vuoden ajalta, aiemmin kolmen Michelin-tähden elBulli-ravintolasta.

Tausta siis oli, että menin ravintolaan hyvin suurin odotuksin.

Toinen veljeksistä (Albert) toimii yhä keittiö- tai ravintolapäällikkönä ja otti meidät vastaan ovella ja toivotti tervetulleeksi, samoin kuten muukin henkilökunta, jota tuntui olevan etenkin alkuillasta (kello 19:30) enemmän kuin asiakkaita. Barcelonassa paikalliset syövät yleensä myöhemmin.

yhteiskuva

Markku, Tomi, minä ja Albert Adriàn.

Paikka oli alusta lähtien hyvin eläväinen, vilkas ja kiireisen tuntuinen. Keittiö hääräsi melko pienessä ruokasalissa ympärillämme, samoin tarjoilijoilla tuntui olevan kova kiire. Tämä ei ole mikään hiljainen ja romanttinen illanistujaispaikka.

Alla on kuvissa tapaksia, joita saimme illan mittaan. Kuvissa on pääasiassa kolmen henkilön annokset. Koetan nimetä ne kuvateksteihin myöhemmin, jos muut auttavat mitä kaikkea niissä olikaan.

Tarjoilija suositteli yllätysmenua, jota ennen sain kertoa, mistä erityisesti pitää tai mitä ei ainakaan halua syödä. Sanoin, että minulle käy melkein kaikki, mutta liikkuvia äyriäisiä en halua, enkä myöskään välitä ostereista. Kaksi ystävääni tilasivat tapaksia listalta.

Minulle olikin pieni yllätys ja pettymys, että saimme lopulta jaettavaksi ihan samat tapakset.

Entä se tärkein eli ruoka? Oliko hyvää? Lyhyesti sanottuna, oli hieno kokemus. Suorastaan taivaallista. Saimme muun muassa hyvää espanjalaista kinkkua, rapuja, juustoja ja niitä ”nestemäisiä oliiveja”,  joissa myös elBulli oli aikoinaan kuuluisa. Myös mustekala oli maukasta ja pehmeää.

Saimme noin kymmenen tapasannoksen makuelämyksen. Annokset leikittelivät erilaisilla rakenteilla, pinnoilla ja väreillä. Oliivi olikin pehmeää, makrilli oli jännästi kylmäsavustettu, tai suupala olikin läpinäkyvä. Maku saattoi olla ihan erilainen kuin ulkonäön perusteella odotti.

Kovin täyteen tästä ei tullut, koska nämä olivat pieniä, suurin osa yhden tai kahden haukkauksen sormiruokaa. Niiden kanssa ei edes tuotu haarukoita ja veitsiä.

Jälkiviisaasti voi sanoa, että olisin voinut kysyä, onko yllätysmenu kokonaan tätä sormiruokaa. Listalla näytti olevan ja keittiöstä lähtevän muutakin.

Kahden tunnin tapaskierroksen jälkeen meitä pyydettiin siirtymään viereiseen huoneeseen jälkiruokia varten. Siellä odotti aivan toisenlainen tila, ja valikoima makeita herkkuja, nekin pieninä sormipaloina.

Ticketsin palvelu ei kuitenkaan lopulta ollut aivan sitä mitä odotin näin kovan maineen hankkineelta ravintolalta. Viinilasia ei huomattu välillä täyttää. Minulle oltiin jo tuomassa ostereita, vaikka olin sanonut, että syön kaikkea muuta paitsi niitä.

Kun saimme pääasiassa sormiruokaa, olisin odottanut ravintolan tuovan jonkinlaiset käsienpesupyyhkeet tai vastaavat. Eihän olisi kiva, jos joki saa sormistaan jonkun pöpön ja luulee sitten myöhemmin sairastuneensa vatsapöpöön ravintolan takia.

Viineistä ei jäänyt paljon sanottavaa, sillä ravintolan sommelier lähinnä kysyi haluamme punaista vai valkoista tai kevyttä, tuhtia, tai kuivaa vai jotain muuta valkoviiniä. Hyvää espanjalaista kuohuviiniä, valkoviiniä ja punaviiniä saimme.

Koska jaoimme suunnilleen kaiken, teimme saman laskun kanssa. Siitä tuli aika tarkalleen 120 euroa per henkilö maltillisten juomarahojen kanssa.

Tickets oli kaikkiaan ainutlaatuinen makuelämys, mutta ravintolan suosittelema sormiruokaan tukeutuva menu ja kiireinen palvelu eivät olleet täysin mieleeni. Ravintola on saanut pääasiassa ylistäviä arvioita TripAdvisorissa.