Sorrenton makumatka

Vietimme perheen ja ystävien kesken kaksi viikkoa Etelä-Italiassa, Napolin naapurissa Sorrentossa. En ole käynyt Etelä-Italiassa sitten lapsuuteni, joten odotin matkaa innolla.  Olinhan kuullut huimia kertomuksia Pompein rauniokaupungista ja Vesuvius-tulivuoresta.

Odotin köyhää ja vaatimatonta kylää, mutta olin täysin väärässä. Sorrento oli kaunis ja tasokas pikkukaupunki. Alueen kuuluisa maine näkyi katukuvassa, kun kaupungissa oli Brittien lisäksi paljon aasialaisia ja yhdysvaltalaisia turisteja.

Myönteinen yllätys oli Sorrenton hyvä ravintolatarjonta. Perinteisten trattorioiden ja pitserioiden lisäksi oli monenlaisia viinibaareja ja tasokkaampia, Michelin-oppaassa kunniamaininnan, ja muutama tähdenkin ansanneita ravintoloita.

Trattoria L’Antica

Suosittu ja tasokas ravintola vanhassa kaupungissa. Pöytä piti varata monta päivää etukäteen, sen verran täyttä oli joka ilta. Palvelu oli ystävällistä, henkilökunta ammattimaista, mutta tunnelma oli silti iloisen rento. Päivällinen alkoi ravintolan tarjoamalla proseccolasillisella ja keittiön tervehdyksellä. Söimme muun muassa vaaleaa kalaa, pastaa ja tonnikalaa. Kaikki oli todella hyvää. Myös jälkiruoat ihania. Alkuruoat olivat niin isoja, että tilasimme ne kahdelle jaettuna. Hintataso on tavallista korkeampi, mutta ei kuitenkaan Suomen hintatasoa.

Ristorante Il Buco

Hieman vanhankaupungin ulkopuolella, Sant’Antinon aukiolla, ja Sant’Anonion kirkon viereisellä sivukadulla sijaitseva viihtyisä Michelin-tähden ravintola. Tasokas palvelu, valkoiset pöytäliinat, keittiön tervehdykset ja kuohuvat alkuun. Söimme kanaa kalaa ja pastaa. Annokset olivat kauniita ja maistuvia.

Ristorante Basilica

Yksi lomamme kohokohdista, mukava ravintola rauhallisella pikkukujalla, jonne löytää Via Sant’Antoninon päädystä tai alaspäin Tasso-aukiolta (Piazza Tasso). Päivällinen alkoi keittiön tervehdyksellä, joka oli Margarita-pitsapala ja lasillisella proseccoa. Isojen annosten takia jaoimme carpaccioalkuruoan kahdelle, ja se riitti hyvin. Pääruoaksi saimme mainiota kalaa, ahventa (sogliola) ja miekkakalaa (pesce spada). Viinikin oli kohtuullisen hintaista.

Il Pozzo Sorrento

Kodikas ja viihtyisä vanhankaupungin ravintola tarjosi hyvää pastaa ja pitsaa. Sijainti vanhankaupungin pikkukujalla on mainio, koska tässä tuntee elävänsä keskellä italialaista elämää. Hintataso oli kohtuullinen, ja palvelu pelasi nopeasti.

Bar Ristorante Monnalisa

Vanhankaupungin ytimen paikassa lounassalaatit ja pastat olivat ”ok”, mutta parasta tässä paikassa oli jäätelö, kenties Sorrenton parhaimpia. Jäätelöaltaan valikoima ei ollut kaupungin suurin, mutta sitäkin parempi, Rakastuin erityisesti kahvi-, mansikka-, sitruuna- ja suklaajäätelöihin.

 

Muuta Sorrenton ympäristössä

Sorrenton kirkot

Kaupungissa on monta kaupungista eri aikakausien kirkkoa. Suurimman vaikutuksen teki minuun teki < kirkko, jossa pääsee portaita alakertaan kryptaan.

Vaikka lähdimme matkaan jo kesäkuun lopussa, Etelä-Italiassa oli jo sangen kuuma, monena päivänä etenkin toisella viikolla jo 34 astetta. Liikunta ja vierailut toisiin kyliin jäivät siis etukäteissuunnitelmia vähemmälle. Muutama omatoimiretki tuli onneksi silti tehtyä myös Sorrenton ulkopuolelle.

 

Positano

Matkustimme Positanoon kansainvälisen ryhmän kanssa minibussilla. Opas kertoi Sorrenton ympäristön kylistä ja alueen elämästä. Jyrkkään rinteeseen rakennettu Positano oli kaunis ja näyttävä kaupunki. Ennen keskustaan saapumista pysähdyimme kauniille kukkularinteen pysähdyspaikalle kuvaamista varten. Hintataso Positanon liikkeissä ja ravintoloissa oli selvästi Sorrentoa kalliimpi, joten ostoksiin ei ollut tarvetta. Söimme viihtyisässä rantaravintolassa kalaa ja mainion jälkiruoan.

 

Pompei ja Vesuvius

Vierailimme Pompeissa omatoimiretkellä paikallisen oppaan kanssa. Oppaan kertomusten kanssa 2000 vuotta sitten tulivuoren purkaukseen tuhoutunut rauniokaupunki oli upea elämys, jota ei kannata jättää väliin. Parin tunnin kiertely riitti yli 30 asteen helteessä, kun varjoon ei päässyt juuri missään. Pompeihin kannattaa mennä uudelleenkin, sillä harva ehtii kiertää läheskään koko aluetta yhdellä kierroksella. Teimme yhden kierroksen neljän eri sisäänkäynnin vaihtoehdoista.

Pompeissa näimme yli 2000 vanhoja kujia, Rooman valtakunnan aikaisen ”pikaruokalan”, asumistiloja, muumioituneita ruumiita, tuhon keskellä säästyneitä mosaiiikkeja, sen ajan pesu- ja kylpytila ja vanhan teatterin, jota aikoinaan peitti katto.

Seuraavaksi matkasimme paikalliselle viinitilalle, jossa tilanpitäjä esitteli lyhyesti oliiviöljyjen ja viinien tuotantoa. Nautimme mainion pastalounaan viiden eri viinin maistelun lomassa.

Matkamme jatkui Vesuvius-tulivuorelle, jossa nousimme ensin isolla vuoristomaasturilla noin 1,5 kilometrin korkeuteen. Sieltä oli vielä noin 20 minuutin kipuaminen tulivuoren kraaterin huipulle.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s