Myönteinen ketjuravintolan kokemus

En kovinkaan usein pidä ketjuravintoloista, koska sekä ruoka että palvelut ovat yleensä korkeintaan keskinkertaisia. Toiseksi syön harvoin punaista lihaa, koska se sulaa elimistössäni.turhan hitaasti, ja vähänkin sitkeä liha takertuu nieluuni.

Hieman yllättävä poikkeus näihin kahteen on ollut joitain kertoja Ison Omenan.ravintola Rosso jossa olen syönyt pippuripihvin joitain kertoja. Tilaan pihvin medium-miinus eli puoliraakana. Silti liha on ollut meheveää ja mureaa. Pippurikastikkeen saa erillisessä kipossa, kun hoksaa pyytää sitä.

Lisukkeet olivat myös ok, eivät maistuneet ainakaan pakastevihanneksilta.

Ja kyllä, sain lihan puoliraakana tilaukseni mukaisesti.

Hyvä kalaravintola: Fisken på Disken

Kauppakeskuksen viidennen kerroksen ravintola-alue on siitä mukava, etteivät kauppakeskuksen kuulutukset kuulu sinne, ja muutenkin tunnelma on rauhallisempi. Lounasta tai päivällistä syödessään voi unohtaa olevansa kauppakeskuksen keskellä.

Helsingissä ei ole montaakaan kalaan ja äyriäisiin erikoistunutta ravintolaa nykyisin. Siksi olenkin käynyt Helsingin Kampin kauppakeskuksessa tuoreessa Fisken på Disken -ravintolassa jo kolmesti, kahdesti lounaalla ja kerran päivällisellä.

Tavallisen tiistain lounaaksi oli tarjolla alkiruoaksi esimerkiksi rapucevicheä, ja pääruoaksi päivän kalaa, kuhakeittoa ja hummerikeittoa.

Päädyin mainioon hummerikeittoon (22€), joka tuli kermaisen ja maukkaan liemen kanssa. Iso jättikatkarapu saapui näyttävästi omalla lautasellaan, ja sen sai sitten halutessaan upottaa keiton sijaan. Sekä rapu että keiton liemi olivat oikein maukkaita,

Näin kallis lounas on tietenkin turhan hintava jatkuvasti arkilounaaksi, mutta oli siellä hieman halvempiakin vaihtoja, 15€ ja 18€ pääruokia.

Jälkiruoaksi tilasin makeaa ja maukasta ravintolan omaa suklaajäätelöä marengin kanssa, sekin kauniisti aseteltuna.

Palvelu oli hieman kiireisen oloista, ja tarjoilija ensin unohti jälkiruokani.

Viime kerralla syömäni syömäni kuhalounas oli myös erinomaisen hyvää, joten käyn varmasti Fisk på diskenissä vielä uudelleenkin.

Ylen vaalikone: Teron eduskunta

Näissä vaaleissa on vaalikoneissa.erikoisia kysymyksiä, joiden yhteyttä eduskunnan tehtäviin ja vaikutusvaltaan en ihan ymmärrä. Erityisesti Yleisradion vaalikone hämmentää.

Ylen vaalikone kysyi uudenmaalaisena erikoisen yksityiskohtaisia asioita tai sellaista mihin kansanedustajat eivät voi vaikuttaa.

Vaalikone kysyi Uudellamaalla, pitäisikö susien kaatolupia lisätä. EOS. Ei kauhean relevantti kysymys kaupungissa.asuvalle. Luottaisin viranomaisiin.

Dragsvikin varuskunnan kaksikielisyys? EOS. Onko tämä todella näin tärkeä asia?

Entä metron jatkaminen Sipooseen? EOS. Huh. Pitäisi tietää aika paljon asukas- ja työpaikkaliikenteestä alueella.

Onko oikein, että joillakin ihmisillä menee paremmib kuin toisilla? EOS. Paremmin miten? Onko tämä eduskunnan käsissä?

Pitäisikö elämän perustua perinteisiin arvoihin? Mitäköhän ne ovat? Mikä on kytkös lainsäädäntöön? Taas EOS.

Näiden sijaan olisin odottanut konkreettisia kysymyksiä asumisesta, koulutuksesta, terveydenhuollosta, verotuksesta jne.

Minun kanssani sai ilmeisesti aika hyvät täsmäysprosentit, jos valitsi joka kohtaan EOS.

Jotenkin Ylen vaalikone kuitenkin antoi lopulta aika odottamiani tuloksia. Parhaiten täsmännyt ehdokas oli Liike Nytin ehdokas Nina Nummela (83%) eli sama kuin Kauppalehden vaalikone minulle tarjosi parhaiten osuvana ehdokkaana.

Puolueists Ylen vaalikoneen mukaan minulle parhaiten sopivat Kokoomus (85%), Liike Nyt (82%) ja Liberaalipuolue (81%).

Ylen vaalikoneessa voi kivasti tarkastella tuloksia eri kulmista eli esmes eduskuntapaikkojeb jakautumisena tai vertaillen muiden äänestäjien vastauksiin.

Strutsia lähiruokana

Kokeilen tänä viikonloppuna strutsinfilettä lähiruokana. Eikä ole edes vitsi.

Liha tulee Ketolan tilalta, joka on Nurmijärvellä sijaitseva Suomen suurin strutsitarha.

Espoon Ison Omenan Citymarketin myyjä kehui lihan olevan vähärasvaista (rasvaa alle 2g/100g), proteiinipitoista sekä sisältävän runsaasti Omega 3 -rasvahappoja ja rautaa.

Strutsien rehun ja veden tarve on kuulemma pieni nautaan verrattuna. Myyjän mukaan murea liha yhdistää linnun- ja punaisen lihan parhaat puolet. Netistä hakemalla löytyy.jo hyviä reseptejä suomalaiseen makuun, kuten vaikkapa Kotikokki.net:ssa ja Sillä sipuli -blogissa.

Eläimestä myydään tässä Citymarketissa paistia ja filettä. Linnuista kuitenkin käytetään myös nahat, sulat, munat ja munankuoret.

Pari reseptiä sain tiskiltä vinkiksi mukaan. Ilmeisesti Ketolan tilan pitäjillä on vinkata enemmänkin reseptejä. Perusvinkki on nopea kypsennys, ja liha saa jäädä vähintään rosén punaiseksi.

Hinta on kyllä vielä kalliin erikoistuotteen tasoa. Paisti maksaa Ompun Citarissa noin 80€/kg ja file noin 90€/kg.

Lounaspöytä På Kroken Helsingissä oli iso pettymys

Keskiviikon työlounaalle valitsimme Helsingin Hietalahdenrantaan avatun hankolaisen På Krokenin saaristolsispöydän. Eli tarjolla oli kalaa, äyriäisiä, lisukkeita ja salaattipöytäi ihan kivasti esille pantuna.

Menin suurin odotuksin, koska ravintolaa on kehuttu alun perin Hangossa, ja nyt tuoreeltaan Helsingissä muun muassa TripAdvisor-arvioissa ja lukuisissa lehtijutuissa. Siksi petyinkin suuresti.

Kalastajan ja ravintolayrittäjän Magnus Ekströmin tarinasta on kiinnostava juttu Viisi Tähteä -verkkojulkaisussa.

Valikoima oli sinänsä riittävän runsas tavalliselle arkipäivälle. Oli paistettua ja savustettua lohta sekö nieriää, paria eri silliä soosseineen ja simpukoita.

Kalat maistuivat siltä kuin olisivat seisseet pöydällä jo pitkään, vaikka menimme.jo vähän klo 11:n jälkeen. Ravut olivat mauttomia. Sillin kastike oli minusta outoa, epäilin jopa jotenkin pilaantunutta.

Naapuripöydän asiakkaalle meni listalta tilattuna silakat ja perunamuussi. Annos näytti tosi hyvältä.

Parasta minulla oli tänään jälkiruoka: itse tehdyksi mainostettu jäätelö. Ei mikään huippuelämys, mutta ihan kelpo mansikkaiset ja kinuskiset maut.

Menen vielä uudelleen ja kokeilen tilata ruoan listalta.