Tasokas työlounas Savoy-ravintolassa

Söin pitkästä aikaa bisneslounaan ravintola Savoyssa. Suunnilleen päivittäin vaihtuvalla listalla oli kuluneen viikon arkipäivänä kala- ja lihavaihtoehdot. Sain vaihdettua ruoat niin, että sain kalaa sekä.alku- että pääruokina.

Jälkiruokana nautimme ravintolan hyvää kääretorttua ja marjaista jäätelöä.

Palvelu oli asiallista ja ystävällistä. Tarjoilija putsasi pöytäliinan ruokalajien välissä.vähäeleisen rauhallisesti.

Hyvän aterian päälle saa 8. kerroksen lämmitetyllä terassilla mukavat näkymät Esplanadinpuistoon. Terassi ei ole kovin iso, joten pöytävaraus kannattaa tehdä arkipäivisinkin, jos haluaa nimenomaan terassille syömään.

Savoyssa kävisi mielellään useamminkin, mutta arkilounaiden 63 ja 68 euron hinnat rajoittavat asiakaskuntaa.

Kokeiltua: maukasta ja mehevää strutsinfilettä

Tutustuin maaliskuussa työkeikkani yhteydessä Suomessa Ketolan tilalla kasvatettuun strutsinlihaan. Se kuulosti niin herkulliselta ja terveelliseltä, ja vieläpä lähiruokana tuotettuna linnunlihana, että olihan sitä maistettava itsekin.

Vein veljeni keittiöön perinteistä viikonlopun päivällistämme varten strutsinfilettä, jota söimme sekä puoliraakana (medium rare) pannulla pikaisesti paistettuna että uunissa hieman pidemmälle kypsennettynä, vaaleanpunaiseksi ja sisältä 55 asteen lämpötilaan.

Lisukkeet ja kastikkeet olivat melko simppelit, koska strutsinliha itsessään on jo maukasta mustapippurin ja suolan kanssa. Lihan käsittely ei ollut vaikeaa, sillä kalvot lähtivät helposti irti pinnasta.

Jos ei osaa päätellä mitenpäin leikata lihan pihveiksi, voi kokonaisen lihapalan grillata tai kypsentää uunissa. Tai sitten pyytää jo kaupassa myyjää leikkaamaan lihapalasta pihvejä.

Ensikokemuksen perusteella strutsia voi suositella. Lihasta tuli maukasta, mehukasta ja hyvin mureaa. Maku ei ole kovin voimakkaan riistamainen.

Lisukkeina meillä oli hyvää kauden uutta parsaa, papuja ja pekonia sekä risottoa.

Strutsia ostan varmasti uudelleenkin, mutta toistaiseksi hinta rajaa sen käytön juhlaherkuksi. Espoon Ison Omenan Citymarketissa Ketolan tilan strutsinpaisti maksoi noin 80 euroa ja strutsinfile noin 90 euroa kilogrammalta.

Jännittävä vaalipäivä

Vaali-ilta tänään on todella jännittävä, kun kukaan ei tunnu tietävän edes miten käy kolmen suurimman puolueen järjestyksen kanssa. Nyt onkin vielä tilaisuus veikata itse aivan väärin.

Alla oma TOP-5-tulosveikkaukseni:

1. Sdp: 19,1%

2. Kokoomus: 17,9%

3. Perussuomalaiset: 17,2%

4. Keskusta: 15,8%

5. Vihreät: 14,9%

Lyhyet perustelut:

Uskon, että demarit lähtevät liikkeelle nyt kannatuksen innostamana.

Persuista moni gallupeissa kannatuksensa ilmaisut ei jaksa kuitenkaan äänestämään, vaan osa jää kotiin.

Kokoomuksen ydinkannattajat eivät oikein muuta voi harkita.

Keskustan raju lasku on pelästyttänyt maaseudun ja saanut näin gallupien ennustaman kannatuksen laskun pysäytettyä.

Mobiilimainontaa hyvänäköisille – monesti toteutus ontuu

Luen uutiset ja ison.ison journalismista tai sosiaalisen median sisällöistä puhelimella. Mobiilimainontaa tulee siis silmilleni paljon. Yksi asia ihmetyttää paljon: Miten hyvänäköinen pitää olla, että pystyy lukemaan suirimman osan mainoksista?

Etenkin ruokakauppojen kännykkämainokset näytävät siltä kuin painetun lehden kokosivun ilmoitus olisi tungettu kännykän 4-6-tuumaiselle näytölle. Tekstejä tai hintoja ei erota. Välillä jää epäselväksi mitä ilmoitus mainostaa.

Osassa mainoksia ajatus näyttää olevan, että numeroita tai tekstejä ei erota mainoksesta joten potentiaalinen asiakas klikkaa mainosta. Linkin takaa saattaa avautua kännykälle optimoitu kampanjasivusto, tai sitten kaupan tai yrityksen palvelun etusivu. Aina ei ole siis ajateltu asiaa kovin pitkälle.

Osa mainoksista on taas selkeästi optimoitu pienelle näytölle. Tekstiä ja numeroita on sopivan vähän ja helposti luettavalla kirjasinkoolla. Mainos saattaa olla brändin imagomainontaa tai sitten tavoittelee potentiaalista asiakasta klikkaamaan lukemaan lisää tai suoraan ostoksille verkkokauppaan.

Kiinnostavaa oli havaita, ettei onnistunut tai epäonnistunut mobiilimainos tunnu riippuvan yrityksen koosta tai toimialasta, vaan pienellä yrittäjän kaupalla saattaa olla hyvin mietitty toteutus, ja vastaavasti taas kymmen- tai satakertaisella mainosbudjetilla toimiva yritys on teetättänyt kännykän näytölle optimoimattoman mobiilimainoksen.

Yllättävän hyvä valmiskastike

Lähikaupassani Olarin Prismassa oli jo viiruokme viikolla tuoretta tämän kevään parsaa, vaikkakin toki ulkomaista vielä. Parsa kuitenkin näytti heti niin hyvältä, että pakkohan sitä oli heti ostaa.

Vaan mitäpä olisi tuore parsa ilman hollandaisekastiketta? No ei oikein mitään, varsinkaan sellaisenaan nautittuna.

Hollandaisekastikkeen reseptejä löytyy helposti netistä, mutta valmistamisessa onnistuminen on hankalampaa kuin voisi reseptien perusteella päätellä. En ole itse ainakaan vielä saanut rakennetta miellyttäväksi, ilmeisesti keltaisen vatkaamisen takia.

Kaverini vinkkasi, että älä välitä, puolivalmisteena saa lähes kelpo kastikkeen. Hän tarkoitti Knorrin hollandaisekastiketta, joka lisätään 50 grammaan sulatettua margariinia, ja sekaan vielä 2,5 dl maitoa. Sitten vain sekoittelua ja rauhallista keittämistä, ja kolmen minuutin päästä on valmis kastike.

Kaverin vinkistä lorautin sekaan noin desilitran puolikuivaa valkoviiniä makua antamaan.

Tulos oli yllättävän hyvä. Ensin kastike tuntui jäävä aivan löysäksi, mutta sitten uskalsin vähän lisätä lämpöä, ja kastike sakeutui sopivasti.

Epäilemättä itse tekemällä saa paremman kastikkeen, mutta tämä oli tyydyttävä hätäapu, kun oma kastike ei tahtonut onnistua, ja ruokavieraita oli jo tulossa. Vieraani eivät huomanneet kastikkeessa mitään vikaa, vaan kehuivat sekä parsojani että kastiketta.

Myönteinen ketjuravintolan kokemus

En kovinkaan usein pidä ketjuravintoloista, koska sekä ruoka että palvelut ovat yleensä korkeintaan keskinkertaisia. Toiseksi syön harvoin punaista lihaa, koska se sulaa elimistössäni.turhan hitaasti, ja vähänkin sitkeä liha takertuu nieluuni.

Hieman yllättävä poikkeus näihin kahteen on ollut joitain kertoja Ison Omenan.ravintola Rosso jossa olen syönyt pippuripihvin joitain kertoja. Tilaan pihvin medium-miinus eli puoliraakana. Silti liha on ollut meheveää ja mureaa. Pippurikastikkeen saa erillisessä kipossa, kun hoksaa pyytää sitä.

Lisukkeet olivat myös ok, eivät maistuneet ainakaan pakastevihanneksilta.

Ja kyllä, sain lihan puoliraakana tilaukseni mukaisesti.

Hyvä kalaravintola: Fisken på Disken

Kauppakeskuksen viidennen kerroksen ravintola-alue on siitä mukava, etteivät kauppakeskuksen kuulutukset kuulu sinne, ja muutenkin tunnelma on rauhallisempi. Lounasta tai päivällistä syödessään voi unohtaa olevansa kauppakeskuksen keskellä.

Helsingissä ei ole montaakaan kalaan ja äyriäisiin erikoistunutta ravintolaa nykyisin. Siksi olenkin käynyt Helsingin Kampin kauppakeskuksessa tuoreessa Fisken på Disken -ravintolassa jo kolmesti, kahdesti lounaalla ja kerran päivällisellä.

Tavallisen tiistain lounaaksi oli tarjolla alkiruoaksi esimerkiksi rapucevicheä, ja pääruoaksi päivän kalaa, kuhakeittoa ja hummerikeittoa.

Päädyin mainioon hummerikeittoon (22€), joka tuli kermaisen ja maukkaan liemen kanssa. Iso jättikatkarapu saapui näyttävästi omalla lautasellaan, ja sen sai sitten halutessaan upottaa keiton sijaan. Sekä rapu että keiton liemi olivat oikein maukkaita,

Näin kallis lounas on tietenkin turhan hintava jatkuvasti arkilounaaksi, mutta oli siellä hieman halvempiakin vaihtoja, 15€ ja 18€ pääruokia.

Jälkiruoaksi tilasin makeaa ja maukasta ravintolan omaa suklaajäätelöä marengin kanssa, sekin kauniisti aseteltuna.

Palvelu oli hieman kiireisen oloista, ja tarjoilija ensin unohti jälkiruokani.

Viime kerralla syömäni syömäni kuhalounas oli myös erinomaisen hyvää, joten käyn varmasti Fisk på diskenissä vielä uudelleenkin.