Mobiilimainontaa hyvänäköisille – monesti toteutus ontuu

Luen uutiset ja ison.ison journalismista tai sosiaalisen median sisällöistä puhelimella. Mobiilimainontaa tulee siis silmilleni paljon. Yksi asia ihmetyttää paljon: Miten hyvänäköinen pitää olla, että pystyy lukemaan suirimman osan mainoksista?

Etenkin ruokakauppojen kännykkämainokset näytävät siltä kuin painetun lehden kokosivun ilmoitus olisi tungettu kännykän 4-6-tuumaiselle näytölle. Tekstejä tai hintoja ei erota. Välillä jää epäselväksi mitä ilmoitus mainostaa.

Osassa mainoksia ajatus näyttää olevan, että numeroita tai tekstejä ei erota mainoksesta joten potentiaalinen asiakas klikkaa mainosta. Linkin takaa saattaa avautua kännykälle optimoitu kampanjasivusto, tai sitten kaupan tai yrityksen palvelun etusivu. Aina ei ole siis ajateltu asiaa kovin pitkälle.

Osa mainoksista on taas selkeästi optimoitu pienelle näytölle. Tekstiä ja numeroita on sopivan vähän ja helposti luettavalla kirjasinkoolla. Mainos saattaa olla brändin imagomainontaa tai sitten tavoittelee potentiaalista asiakasta klikkaamaan lukemaan lisää tai suoraan ostoksille verkkokauppaan.

Kiinnostavaa oli havaita, ettei onnistunut tai epäonnistunut mobiilimainos tunnu riippuvan yrityksen koosta tai toimialasta, vaan pienellä yrittäjän kaupalla saattaa olla hyvin mietitty toteutus, ja vastaavasti taas kymmen- tai satakertaisella mainosbudjetilla toimiva yritys on teetättänyt kännykän näytölle optimoimattoman mobiilimainoksen.

Ylen vaalikone: Teron eduskunta

Näissä vaaleissa on vaalikoneissa.erikoisia kysymyksiä, joiden yhteyttä eduskunnan tehtäviin ja vaikutusvaltaan en ihan ymmärrä. Erityisesti Yleisradion vaalikone hämmentää.

Ylen vaalikone kysyi uudenmaalaisena erikoisen yksityiskohtaisia asioita tai sellaista mihin kansanedustajat eivät voi vaikuttaa.

Vaalikone kysyi Uudellamaalla, pitäisikö susien kaatolupia lisätä. EOS. Ei kauhean relevantti kysymys kaupungissa.asuvalle. Luottaisin viranomaisiin.

Dragsvikin varuskunnan kaksikielisyys? EOS. Onko tämä todella näin tärkeä asia?

Entä metron jatkaminen Sipooseen? EOS. Huh. Pitäisi tietää aika paljon asukas- ja työpaikkaliikenteestä alueella.

Onko oikein, että joillakin ihmisillä menee paremmib kuin toisilla? EOS. Paremmin miten? Onko tämä eduskunnan käsissä?

Pitäisikö elämän perustua perinteisiin arvoihin? Mitäköhän ne ovat? Mikä on kytkös lainsäädäntöön? Taas EOS.

Näiden sijaan olisin odottanut konkreettisia kysymyksiä asumisesta, koulutuksesta, terveydenhuollosta, verotuksesta jne.

Minun kanssani sai ilmeisesti aika hyvät täsmäysprosentit, jos valitsi joka kohtaan EOS.

Jotenkin Ylen vaalikone kuitenkin antoi lopulta aika odottamiani tuloksia. Parhaiten täsmännyt ehdokas oli Liike Nytin ehdokas Nina Nummela (83%) eli sama kuin Kauppalehden vaalikone minulle tarjosi parhaiten osuvana ehdokkaana.

Puolueists Ylen vaalikoneen mukaan minulle parhaiten sopivat Kokoomus (85%), Liike Nyt (82%) ja Liberaalipuolue (81%).

Ylen vaalikoneessa voi kivasti tarkastella tuloksia eri kulmista eli esmes eduskuntapaikkojeb jakautumisena tai vertaillen muiden äänestäjien vastauksiin.

Lisätyllä todellisuudella voi tehdä myös fiksuja asioita

Äskettäin Ylen kello 20:30:n uutislähetyksessä eli monien silmissä illan pääuutislähetyksessä nähtiin erikoisen vaivaannuttava yritys hyödyntää lisättyä ja virtuaalitodellisuutta.

Lähetyksessä oli tarkoitus demonstroida lisätyn ja virtuaalitodellisuuden (AR/VR) teknologiaa ydinkokeen esityksessä. Toteutus jäi kuitenkin puolitiehen, ja jutussa tv-katsoja ihmetteli toista minuuttia, kun Ylen työntekijä seisoo studiossa VR-lasit päässä.. Lopuksi toimittaja kehuu, että kokemus oli lähes kuin olisi ollut paikan päälle.

TV-katsojalle tämä viritys tarjosi lähinnä ihmetystä. Yle tuskin aikoo järjestää yleisölleen VR-laseja, joten en yhtään tajunnut pointtia.

Ylen uutislähetyksen juttu herättikin ihmetystä ja kysymyksiä sosiaalisessa mediassa.

Tämän takia tekeekin mieli antaa esimerkki kiinnostavammasta, näyttävämmästä ja tv-katsojaa oikeasti palvelevasta lisätyn todellisuuden animaation hyödyntämisestä. Allaolevassa videossa Weather Channel demonstroi Yhdysvaltain Pohjois-Carolinan tulvien mittaluokkaa animaatiolla studiossa seisovaan toimittajaan suhteutettuna. Tämä kertoo katsojille hyvin, miksi viranomaiset korostivat evakuointien tarvetta.

Puheluiden automaattinen tallennus pilveen

Työpuhelimeni on vaihtumasa Android 9 (Pie) -alustalla toimivaksi. Sen heikkous on, että kollegoiden mukaan ainakaan nykyiset puheluiden tallennuksen sovellukset eivät enää toimi, mikä on hankala asia toimittajan liikkuvan työn kannalta.

Onneksi on vaihtoehtoja, kuten puheluiden tallennus suoraan operaattorin pilvipalveluun. Sain viimein käyttööni Elisa Ring -käyttäjätunnukset ja puheluiden tallennuksen Verba-pilvipalvelun, johon tallentuvat automaattisesti kaikki lähtevät ja saapuvat puheluni. Eilen jouduin tekemään nopeasti englannin kielellä puhelinhaastattelun niin, että haastateltava oli junassa, ja itse olin myös hälyisässä tilassa.

On tosi kätevää, että pystyn nyt rauhassa kuulokkeilla kuuntelemaan keskustelun ilman, että piti siinä nopeassa tilanteessa viritellä jotain softaa tai muuta tallennusviritystä käyttöön. Tällainen olisi pitänyt olla aina toimittajilla käytössä.

Keskustelua on herättänyt, pitäisikö puheluiden tallentamisesta kertoa puhelun toiselle osapuolelle. Hyviin tapoihin kuuluu kertoa asiasta, vaikkei se lain mukaan olekaan pakollista.

Puhelut tallennettuna Elisan pilvipalvelussa.
Puhelut tallennettuna Elisan pilvipalvelussa.

Asiaa tietenkin mutkistaa, jos käytössä on palvelu, joka tallentaa oletusarvoisesti kaikki lähtevät ja saapuvat puhelut.

Olenkin miettinyt, pitäisikö asiasta nyt kertoa ihan joka puhelun osalta ja päätynyt siihen, että mainitsen asiasta silloin, kun tilanne on sellainen, että tallennetta voi olla tarpeen käyttää muistiinpano- tai tarkistusvälineenä.

Käytän itse palvelua vain juttuhaastatteluiden tekniseen tarkistukseen ja muistin tukena. Yksityiset puhelut ja muut kuin varsinaiset haastattelut poistan sieltä selkeyden vuoksi muutenkin.

Julkisen sanan neuvoston (JSN) julkaisemat Journalistin ohjeet taas sanovat, että haastatelluilla on oikeus tietää, kun keskustelussa on ollut kyse haastattelusta, ja missä yhteydessä haastattelua on tarkoitus käyttää. Mitä tahansa puhelinkeskustelua ei siis voi toimittajakaan käyttää jutussaan sitaattien kera, saati sitten että julkaisisi puhelun äänitallenteena. Tätä seikkaa ei muuta se, onko puhelusta olemassa tekninen tallenne.

Yritykset ja media -lounastilaisuus

Mietitkö työssäsi työnantajasi tai oman yrityksesti suhdetta tiedotusvälineisiin? Siinä tapauksessa, ja jos olet Helsingissä 31. tammikuuta, sinua voi kiinnostaa ystäväni, olarilaisen naapurini ja viestintäyrittäjä Leena Jokirannan järjestämä lounastilaisuus ravintola Kosmoksessa Helsingin Kaivokadulla.

Tilaisuus on maksuton. Jokainen kustantaa itse oman lounaansa. Pöytä on varattu 12:lle, ja vielä on useita vapaita paikkoja. Ilmoittautumisohjeet näet Facebook-tapahtumasivulla.

Olen lupautunut keskustelemaan aiheesta taloustoimittajan näkökulmasta, mutta en aio pitää mitään esityistä. Ideana on vain vapaamuotoisesti keskustella ja vaihtaa ajatuksia.

Hyvä journalistin duuni tarjolla

Jos innostut teknologiasta ja ymmärrätkin siitä jotain, osaat kirjoittaa ja journalismi kiinnostaa, nyt olisi oiva vakituinen työpaikka tarjolla Tekniikka&Talous-lehden toimittajana.

Viiden vuoden kokemuksella rohkenen sanoa, että tässä duunissa saa mukavat ja osaavat työkaverit. Joka päivä saa ja pitää oppia uutta. Innostuminen teknologiasta tekee työstä kiinnostavaa. T&T:ssa pääsee tekemään sekä nopeaa digijournalismia että taustoitetumpaa printtimediaa.

Mainittakoon samalla, että myös talon toinen viikkojulkaisu Talouselämä hakee toimittajaa.

Työskentelen toimittajana molempia lehtiä kustantavassa Alma Talentissa, eli arvioni lehtien erinomaisuudesta on tietenkin puolueellinen. 🙂


MTV:n uusi ajankohtaisohjelma

Kun toimittaja Jaakko Loikkanen vaihtoi Ylen ajankohtaistoimituksesta Maikkarille, harmittelin mikä menetys onkaan, jos hänestä tulee ”vain” uutisankkuri.

Avausjakson ensivaikutelman perusteella ohjelma on rakennettu voimakkaasti Loikkasen kasvojen ja nimen päälle. Hän juontaa ohjelmaa ja haastattelee studiovieraita.  Visuaalinen ilme on askeettinen verrattuna Ylen A-Studion isoihin puitteisiin.

Niin ei ollut näemmä tarkoituskaan, vaan kanavalla on aloittanut uusi viikoittainen ajankohtaisohjelma Asian ytimessä. Ensimmäisen jakson voi yhä katsoa verkossa. 

Ensimmäinen jakso käsittelee kahta aihetta, ja studioon oli saatu Sinisten puolueen kansanedustaja ja ulkoministeri Timo Soini kommentoimaan puolueen näkymiä kevään eduskuntavaaleissa. Odotettua isoa uutista ei kuitenkaan tullut, eli Soini ei kertonut lähteekö ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin. 

Soini on kutsunut Suomen eduskuntatyötä ”paskan mättämiseksi”. Hän väläyttääkin vaihtoehtoina myös europarlamentin ehdokkuutta tai yritystehtäviin siirtymistä. Soini tyrmäsi jälleen voimakkaasti spekulaatiot siirtymisestä ”vihreälle oksalle” johonkin ”palkintovirkaan”. (Edit: Ainakaan hän ei myöntänyt tuota ilmaisua, miten sen nyt tulkitseekin. )

Ohjelman toisessa puolikkaassa studiohaastattelussa on kyberturvallisuuden professori ja oululaisen Tosiboxin tuore toimitusjohtaja Jarno Limnéll, ja aiheena on kevään eduskuntavaaleihin vaikuttaminen, siis esimerkiksi trollit ja ns. ”hybridivaikuttaminen”.

Lyhyessä insertissä Suomessa vieraillut yhteisöpalvelu Facebookin johtaja kertoi toimista asiatonta vaalivaikuttamista vastaan.

Yhden jakson perusteella: seurantaan menee