Ylen vaalikone: Teron eduskunta

Näissä vaaleissa on vaalikoneissa.erikoisia kysymyksiä, joiden yhteyttä eduskunnan tehtäviin ja vaikutusvaltaan en ihan ymmärrä. Erityisesti Yleisradion vaalikone hämmentää.

Ylen vaalikone kysyi uudenmaalaisena erikoisen yksityiskohtaisia asioita tai sellaista mihin kansanedustajat eivät voi vaikuttaa.

Vaalikone kysyi Uudellamaalla, pitäisikö susien kaatolupia lisätä. EOS. Ei kauhean relevantti kysymys kaupungissa.asuvalle. Luottaisin viranomaisiin.

Dragsvikin varuskunnan kaksikielisyys? EOS. Onko tämä todella näin tärkeä asia?

Entä metron jatkaminen Sipooseen? EOS. Huh. Pitäisi tietää aika paljon asukas- ja työpaikkaliikenteestä alueella.

Onko oikein, että joillakin ihmisillä menee paremmib kuin toisilla? EOS. Paremmin miten? Onko tämä eduskunnan käsissä?

Pitäisikö elämän perustua perinteisiin arvoihin? Mitäköhän ne ovat? Mikä on kytkös lainsäädäntöön? Taas EOS.

Näiden sijaan olisin odottanut konkreettisia kysymyksiä asumisesta, koulutuksesta, terveydenhuollosta, verotuksesta jne.

Minun kanssani sai ilmeisesti aika hyvät täsmäysprosentit, jos valitsi joka kohtaan EOS.

Jotenkin Ylen vaalikone kuitenkin antoi lopulta aika odottamiani tuloksia. Parhaiten täsmännyt ehdokas oli Liike Nytin ehdokas Nina Nummela (83%) eli sama kuin Kauppalehden vaalikone minulle tarjosi parhaiten osuvana ehdokkaana.

Puolueists Ylen vaalikoneen mukaan minulle parhaiten sopivat Kokoomus (85%), Liike Nyt (82%) ja Liberaalipuolue (81%).

Ylen vaalikoneessa voi kivasti tarkastella tuloksia eri kulmista eli esmes eduskuntapaikkojeb jakautumisena tai vertaillen muiden äänestäjien vastauksiin.

Pitkästä aikaa waufiilistä puhelimissa

Vuotuiset matkapuhelinalan messut Barcelonassa alkavat huomenna lehdistötilaisuuksilla, mutta vuoden kovimmat uutiset on kenties jo nähty ja luettu etukäteen. Ainakin yllättäminen ja vaikutuksen tekeminen on vaikeaa.

Älypuhelimissa on eletty tasaisen tylsiä aikoja pari vuotta, kun kovin ihmeellisiä uudistuksia ei ole nähty kerta toisensa jälkeen hieman parempien kameroiden ja näyttöjen lisäksi. Vaisu kehitystahti näkyy myyntimäärissäkin, kun ei ole enää syytä vaihtaa puhelinta uuteen niin usein. Viime vuonna älypuhelinten myyntimäärät jäivät edellisvuoden tasolle tai jopa hieman laskivat, markkinatutkimusfirmasta riippuen.

Isoin uudistus vuosiin oli eteläkorealaisen Samsungin esittelemä ja kymmenisen vuotta odotettu Samsung Galaxy Fold, taittuvanäyttöinen Android-älypuhelimen ja tablettilaitteen yhdistelmä.

Samsung Galaxy Fold
Samsung Galaxy Fold

En ole päässyt näkemään oikeaa laitetta, vaan vaikutuksen ovat tehneet jo netissä julkaistut videot, joita voi katsella vaikka YouTubessa. Vau, tulee mieleen videoista.

Tässä vaiheessa 1700-1900 dollarin (tai arviolta ainakin 2000 euron) Galaxy Folds on poskettoman kallis erikoistuote, joka ei välttämättä koskaan halpene massamarkkinoiden malliksi. Kenties sellainen on seuraaja tai seuraajan seuraaja vuoden tai useamman vuoden päästä.

Laite herättää paljon kysymyksiä. Kestääkö taittuva nivelrakenne todella arkista käyttöä, kuten Samsung lupaa? Tuleeko merkittävää sovellustukea? Jo Samsungin esittelemä Google Maps näyttää sinänsä jo hienolta, samoin kuten Googlen kalenteri ja sähköposti. Googlelle tämä antaa tietenkin kehittää Android-alustasta entistä kovempi vastus Microsoftin Windowsille mobiililaitteissa.

Samsung julkisti ennen MWC-messuja myös Galaxy S10 -mallistonsa, josta Mikrobitti-lehti otti jo pikaiset ensituntumat. Jutun perusteella ei ole kauheasti syytä päivittää, jos käytössä on tuore Galaxy S9- tai jopa S8-sukupolven laite.

Sekin on kuultu, että messuilla ainakin kiinalaiset Huawei ja OnePlus kertovat ensimmäisistä 5G-älypuhelimistaan, mutta niiden saatavuus on tänä vuonna vielä vähäistä, eikä verkkopeittoakaan vielä ole kovin kattavasti.

Rohkenen myös epäillä, että ensimmäisen sukupolven 5G-piireillä akkukest jää heikoksi kovan virrankulutuksen takia.

Suomalaisittain kiinnostavaa on, onnistuuko HMD Global tänä vuonnakin yllättämään kiinnostavilla julkistuksilla Nokia 9 PureView -mallia on spekuloitu niin kovasti etukäteen, että mikään muu kuin kova kilpailija Huawein, Samsungin ja Sonyn parhaille puhelinkameroille olisi iso pettymys.

Talous ensin kuntoon

Hesarissa on torstaina kiinnostava selvitys siitä, mitä asioita lukijat pitävät kevään eduskuntavaalien tärkeimpinä vaaliteemoina. He nostivat ykköseksi terveydenhuollon, toiseksi työllisyyden ja työttömyyden, kolmanneksi energian, ilmaston ja ympäristön sekä neljänneksi valtion talouden (eli tulot ja menot).

Ruutukuva Hesarin jutusta 8.2.2019
Ruutukuva Hesarin jutusta 8.2.2019

Minulle tulee kyselystä päällimmäiseksi ajatus, että nostaisin valtiontalouden eduskuntavaalien tärkeimmäksi teemaksi.

Jos valtion tulot ja menot eivät ole tasapainossa, ei ole hyviä edellytyksiä.huolehtia myöskään terveydenhuollosta, sosiaaliturvasta tai ilmasto- ja ympäristöasioista.

Toiseksi tärkein teema on minustakin työ ja työllisyys, koska se vaikuttaa tuohon taloudenhoitoon.

HS noteerasi, että vaikka valtiontalous oli kyselyssä vastaajien mukaan neljänneksi tärkein.vaaliteema, puolueiden vaaliohjelmissa sitä ei juuri näy.

Lisätyllä todellisuudella voi tehdä myös fiksuja asioita

Äskettäin Ylen kello 20:30:n uutislähetyksessä eli monien silmissä illan pääuutislähetyksessä nähtiin erikoisen vaivaannuttava yritys hyödyntää lisättyä ja virtuaalitodellisuutta.

Lähetyksessä oli tarkoitus demonstroida lisätyn ja virtuaalitodellisuuden (AR/VR) teknologiaa ydinkokeen esityksessä. Toteutus jäi kuitenkin puolitiehen, ja jutussa tv-katsoja ihmetteli toista minuuttia, kun Ylen työntekijä seisoo studiossa VR-lasit päässä.. Lopuksi toimittaja kehuu, että kokemus oli lähes kuin olisi ollut paikan päälle.

TV-katsojalle tämä viritys tarjosi lähinnä ihmetystä. Yle tuskin aikoo järjestää yleisölleen VR-laseja, joten en yhtään tajunnut pointtia.

Ylen uutislähetyksen juttu herättikin ihmetystä ja kysymyksiä sosiaalisessa mediassa.

Tämän takia tekeekin mieli antaa esimerkki kiinnostavammasta, näyttävämmästä ja tv-katsojaa oikeasti palvelevasta lisätyn todellisuuden animaation hyödyntämisestä. Allaolevassa videossa Weather Channel demonstroi Yhdysvaltain Pohjois-Carolinan tulvien mittaluokkaa animaatiolla studiossa seisovaan toimittajaan suhteutettuna. Tämä kertoo katsojille hyvin, miksi viranomaiset korostivat evakuointien tarvetta.

Näin Kiina ostaa vaikutusvaltaa

Nyt olisi vahva katselusuositus maailmanpolitiikasta ja taloudesta kiinnostuneille. Kannattaa katsoa Yle Areenasta Ulkolinja-dokumentti Kiinan presidentti Xi Jinpingistä, joka on lakimuutoksella määrännyt itsensä Kiinan johtajaksi loppuelämäkseen.

Katseluaikaa on vielä liki kolme kuukautta.

Kiinnostavinta dokumentissa on minusta analyysi siitä, miten Kiina on levittänyt ja levittää edelleen vaikutusvaltaansa Aasiassa, Afrikassa, Australiassa, Etelä-Amerikassa ja Euroopassa investoimalla satoja miljardeja dollareita kehitysmaiden kuten Sri Lankan, mutta myös länsimaiden kriittiseen infraan.

Kiina on rahoittanut tai ostanut muun muassa lentoasemia, rautateitä ja satamia, jopa Euroopassa esmes Kreikassa ja Ranskassa. 

Pisimmällä Kiina on dokumentin mukaan Afrikassa, jossa sillä olisi vaikutusvaltaa jo puolessa mantereen maista.

Dokumentissa arvioidaan, että Xinping ostaa näin maalleen ulko- ja sisäpoliittista valtaa. Maan politiikkaa ei uskalleta arvostella, kun se omistaa maan keskeistä liikenneinfraa. 

Sri Lanka ei ole selvinnyt lainanlyhennyksistään, joten maan suurin satama on ilmeisesti päätymässä Kiinan omistukseen ja hallintaan 90 vuodeksi. 

Etenkin Ranskassa ja Saksassa on alettu jo vuodesta 2017 lähtien varoitella Xinpingin suunnitelmallisen ”uuden silkkitien” motiiveista.

Tässä valossa voi miettiä, että miten perusteltua olisi ottaa ainakaan valtaosaa vaikka Helsinki-Tallinna-rautatietunnelin spekuloidusta 15 miljardin euron rahoituksesta Kiinasta.

”Asiakkaan tietosuoja”, kätevä tekosyy

MTV:n Kymmenen uutiset (juttu Katsomo-palvelussa) kertoi sunnuntai-iltana jälleen tapauksesta, jossa 13 vuotta sitten Konginkankaan onnettomuudessa vammautunut henkilö taistelee yhä onnettomuuden aiheuttajan kuljetusyhtiön vakuutusyhtiön OP-ryhmän kanssa.

OP ei kommentoi yksittäistä tapausta ”asiakkaan tietosuojan vuoksi”. Linjaa ei muuta, vaikka asiakas itse sallisi kommentoinnin. Tämä vaikuttaakin yleistyneeltä tekosyyltä välttyä käsittelemästä asiaa julkisuudessa.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio saisikin tehdä linjauksen yhdessä kuluttajaviranomaisten (KKV) kanssa siitä, missä tapauksissa yrityksillä olisi oikeus tai suorastaan velvollisuus kommentoida tapauksia.

Näin yritykset eivät voisi enää piiloutua tietosuojan taakse, kun todellinen syy on ilmiselvästi halu vältellä julkisuutta.

Facebook-keskustelussa aiheesta nousi esille pari hyvää seikkaa, jotka pitäisi ratkaista. Ensinnäkin, saisiko vakuutusyhtiö tässä tilanteesta julkaista asiakkaastaan epäedullista tietoa.

Toinen seikka oli, että asiahan ei koske vain yrityksiä, vaan myös viranomaiset vetoavat yksityisyyteen, kun eivät kommentoi kansalaisten kritisoimia päätöksiä.