16 kodin konetta ja välinettä, joista en enää luopuisi

Muutin neljä vuotta sitten kerrostalokasiosta hieman isompaan rivitaloasuntoon, mutta halusin silti vähentää tavaran määrää saadakseni avaruutta kotiin. Monta esinettä ja ja välinettä etenkin keittiössä annoin tai myin pois.

Viime aikoina olen kuitenkin siinä määrin innostunut ruoanlaitosta keittiössä ja pihalla, että kotiin on taas löytänyt tiensä koneita ja välineitä. Pohdin, että aika monesta niistä on tullut tärkeitä.  Osa on  aivan itsestään selviä. Osa on enemmän mukavuutta tai arjen luksusta.

Jätin tästä pois itsestäänselvyyksiä kuten uunin ja induktiolieden, tai kylpyhuoneessa sähköhammasharjan. Olisihan nekin voinut erikseen listata tietenkin. Mikroaaaltouunikin minulla on, mutten juuri koskaan käytä sitä.

Kommenteissa voi kertoa, jos tästä puuttuu jokin kone tai väline, joka on ”ihan pakko” olla kotona keittiössä tai muualla.

  • Poreammeå
  • Viinikaappi
  • Viinikaappi
  • Sauvasekoitin
  • Mortteli
  • Elintarvikevaaka

1. Ilmalämpöpumppu

Suomessa ei ole lämmintä tai saati hellesäitä isoa osaa vuodesta, mutta silloin kun on, vanhat asunnot tuppaavat muuttumaan tukalan kuumiksi. Vanhoja asuntoja ei ole aikoinaan suunniteltu lämpimillä keleillä mukaviksi. Niinpä olen iloinnut suuresti nykyisessä asunnossani edellisen omistajalta jääneestä ilmalämpöpumpusta, jolla saan olohuoneen ja makuuhuoneen viileiksi silloinkin, kun ulkona aurinko paistaa, ja lämpömittari näyttää yli 25 astetta. Vastoin kuin pelkät viilentävät tuulettimet, ILP ei pidä sisällä asunnossa juuri kuultavaa ääntä.

Tehokkaimmin laite toimii, kun pitää käyttäessä ikkunat ja ovet kiinni, mutta esimerkiksi grillatessani tai muuten vain pihalla ollessani olen pitänyt takapihan ovea auki, eikä tämä ole kokonaan vienyt ILPin tehoja.

On vaikeaa kuvitella, että hankkisin enää uutta tai vanhaa asuntoa, jossa ei saa jotenkin asuntokohtaista viilennystä päälle.

2. Kuivausrumpu

Pyykkien kuivattaminen pienessä kylpyhuoneessa, makuuhuoneesa tai olohuoneessa on ikävää hommaa. Kun tilaa oli, ostin nykyisen asunnon remontin yhteydessä erillisen kuivausrummun, jossa saa pestyt vaattet pysyvät materiaalista ja paksuudesta riippuen noin 90 minuutissa tai noin 180 minuutissa. Joidenkin mielestä kuivausrumpu aiheuttaa vaatteiden nukkaantumista ja nopeuttaa kulumista, mutta en ole havainnut ongelmaa esimerkiksi eniten pestävien alusvaatteiden, sukkien tai vuodevaatteiden kanssa.

3. Kaasugrilli

Kerrostaloasunnossa grillaaminen ei onnistunut, joten saatuani oman pihan ehkä eniten pihaelämään iloa on tuonut kaasugrilli. Grillailu on minulle kesäisen ruoanlaiton ja ruokahalua herättävien tuoksujen lisäksi yhdessäolosta perheen ja ystävien kanssa.  Harvoin grillaan yksin, paitsi ehkä opetellessani jotain uutta ruokaa. Yleensä se on sosiaalista ruoanlaittoa yhdessä muiden kansa.

4. Poreamme

Pienen kaksion sähkösauna ei koskaan miellyttänyt, Löylyt tuntuivat ”liian kovilta”, ja pahimmillaan koko asunto lämpeni saunan takia. Näinpä päädyin nykyisen asunnon remontissa vaihtamaan saunan tilalle tilavan poreammeen. Se on ollut mukava ja rentouttava arjen ilo etenkin kylmien ja sateisten päivien jälkeen. Ja niitähän Suomessa riittää.  Tai kun jalat ovat vaikka vähän turvonneet työpäivän toimistolla istumisesta.

5. Viinikaappi

Alkoholinkulutukseni on pudonnut etenkin tänä vuonna painon pudottamisen vuoksi, ja sen jälkeen huimattuani nukkuvani paremmin, kun en ole ottanut arkisin edes sitä ”yhtä lasillista viiniä” ruoan kanssa. Siitä huolimatta iloa tuo asunnonvaihdon yhteydessä hankkimani viilennetyn viinikaappi, jonka kahteen osastoon mahtuu yhteensä noin 42 tavallista 0,75 litran viinipulloa. Pullot saa kaappiin siististi piiloon, ne ovat valmiiksi sopivassa lämpötilassa käyttöä varten.  viinikaapissa on yhden ja riivin osastot, joiden lämpötilat voi säätää erikseen. Minulla on pienessä lokerikossa kuohu- ja valkoviinit, ja isommassa punaviinit. Kaappi on 60 cm leveä ja 60 cm syvä, eli vie perinteisen keittiökaapin tillan. Tämä on  tehokas tapa pientää mukavaa viinivalikoimaa  siististi käytössä  ilman, että on tilaa varsinaiselle viinikellarille.

6. Sähkösavustin

Savustaminen tuo ruokaan ihan oman makunsa, ja tähän sähköinen savustuspönttö on kätevä.  Pohjalle tarvitsee vain purut ja sokeria.  Moni ruoka valmistuu helposti 30 minuutissa. Sähkösavustin soveltuu vaikka kerrostaloasun parvekkeelle. Naapurisovun kannalta on fiksua tarkistaa, etteivät savut kuitenkaan päädy suoraa naapurin asuntoon.

7. Sauva- tai tehosekoitin

Innostuttuani uudelleen ruoanlaitosta huomasin melkein ensimmäiseksi  sauva- tai tehosekoittimen puutteen. Jo pelkän marjasmoothien tekeminen nopeasti tai mausteiden ja yrttien sekoittaminen käyvät paremmin sauvasekoittimella kuin  käsin. Jos taas isompaa annosta, kuten vaikka perunamuussia, on kulhollinen tehosekoitin jo kätevämpi, Minulla on nyt onneksi molemmat, sillä pieni sauvasekoitin on nopeampi ottaa käyttöön ja putsata käytön jälkeen.

8. Sauvavatkain

Vatkain on kätevä nopeaan vatkaamiseen vaikkapa kermavaahtoa tai perunamuussia valmistaessa.

9. Mortteli

Mausteiden ja yrttien pilkkomisessa ja survomisessa on osoittautunut käteväksi graniittinen mortteli, jonka näin edullisesti (alle 20 eurolla) läheisessä hypermarketissa. Jämäkän survimen ansiosta käsivoimaa ei tarvitse kovin paljon, ja kovatkin pippurit murskautuvat helposti. Osa kivestä tai valuraudasta valmistetuista mortteleista on ihan tyylikkäitäkin. Isommissa mortteleissa mahtuu sekoittamaan vaikka usean henkilön salaattikastikkeen ainekset.

10. Digitaalinen paistomittari

Monen kalan tai lihan kypsyttämisessä niin pannussa, uunissa tai savustimessa tärkeää on oikean sisälämpötilan saavuttaminen. Vaikkapa karitsan sisäfile saattaa olla parhaimmillaan 53 asteeseen kypseynnettynä, ja sen jälkeen foliopaperin sisälle vetäytymään. Sopivan kypsyyden saavuttamisessa digitaalinen paistomittari on suuri apu.

11. Grillihalsteri

Kalaa ja vartaita grillatessani kävi ensin niin, että osa ruoasta putosi grillin sisällä, mikä teki grillin putsaamisesta käytön jälkeen hankalampaa. Grillihalsterin metallien välissä ruoat pysyvät kätevästi paikoillaan, ja niin kalojen kuin vartaiden kääntäminen on helppoa,

12. Elintarvikevaaka

Ainakin kokkailuni alkuvaiheessa teen usein ruokia reseptien pohjalta. Aina ei ole selvää, miten iso määrä on tietty grammamäärä jotain ainesta. Samoin massaa tai tilavuutta on arvioitava, jos haluaa laskea ruoan ravintoarvoja elämäntapa- ja ruokasovelluksiin, jotka ovat nykyisin suosittuja.

13. Savustuslaatikko

Jos hiili- tai kaasugrilli on riittävän iso, ei välttämättä tarvitse erillistä savustuspönttöä, vaan saataana on myös grillien kanssa käytettäviä edullisiakin savustusrasioita. Niiden sisälle pistetään savustuspurut, ja savun maku tarttuu kuumentamisen jälkeen grillissä oleviin ruokiin. On myös isompia savustuslaatikoita, joiden sisälle pistetään savustettava ruoka.

14. Grillausverkko

Kaikkia ruokia ei saa kätevästi halsterin sisälle, joten nopeasti ostin grillausverkon, jonka päällä grillaan esimerkiksi vihanneksia, kalaa ja milloin mitäkin.

15. Lime- ja sitruunapuristin

Kalan ja kastikkeiden kanssa kaipaa lähes aina puristettua limettiä sitruunaa. Niitä saa tietenkin myös kaupasta valmiina mehuina. Kokonaisen hedelmän etuna on, että samalla voi raastaa hedelmän kuorta vaikkapa kastikkeen mausteeksi tai kokonaisen kalan sisälle.

16. Metalliset grillaustikut

Kesään ja grillaukseen kuuluvat grillivartaat. Puiset kertakäyttötikut ovat hankalia, kun syttyvät herkästi palamaan ja katkeavat. Metalliset grillaustikut ovat helpompia käyttää. Ne on helppo pestä käytön jälkeen.

Uutislukija mobiilisovelluksessa

Töiden jälkeen on mukava kesäsäillä levätä hetki ja nostaa päivän toimistolla istumisesta turvonneita jalkoja takapihan keinussa tai sohvalla. En kuitenkaan oikein malta olla tekemättä samalla jotain.

Kirjojen lukeminen on minusta hankalaa auringonvalossa, mutta sen sijaan olen tykästynyt äänikirjoihin ja podcasteihin sekä radio-ohjelmien tallentaisiin, joita kuuntelen erityisesti Yle Areenan Radio-osiosta.

Keksin äskettäin, että myös tilaamani Hesarin digiversion mobiilipalvelussa voi käyttää uutislukijaa.

Tämä on kätevä toiminto, kun en syystä tai toisesta pysty lukemaan tekstiversiota. Se on kätevä vaikka aamutoimien yhteydessä, tai ihan vain pihakeinussa makaamisen kaveriksi.

Puheen laatu on sellainen, että useimmiten siitä saa selvää, mutta onhan puhe vielä hyvin epäluonnollista ihmisääneen verrattuna. Sovellus käyttää ilmeisesti yksinkertaista tekstistä puheeksi -moottoria, eikä sihen ole opetettu esimerkiksi lyhenteiden (kuten HS) tai numeroiden kuten prosenttiosuuksien tai vaihteluvälien mielekästä lausumista. Jostain syystä puhesovellus myös lausuu jotkin yhdyssanat hyvin epäselväksi, esimerkiksi hallitusohjelma kuulostaa enemmän hallinto-ohjelmalta.

Alla on lyhyt ääninäyte uutislukijasta.

En ole vielä kokeillut muiden sanomalehtien uutistenlukijoita, sillä Hesari on juuria luen nykyisin aamuisin (työpaikkani julkaisujen ohella siis).

Mobiilimainontaa hyvänäköisille – monesti toteutus ontuu

Luen uutiset ja ison.ison journalismista tai sosiaalisen median sisällöistä puhelimella. Mobiilimainontaa tulee siis silmilleni paljon. Yksi asia ihmetyttää paljon: Miten hyvänäköinen pitää olla, että pystyy lukemaan suirimman osan mainoksista?

Etenkin ruokakauppojen kännykkämainokset näytävät siltä kuin painetun lehden kokosivun ilmoitus olisi tungettu kännykän 4-6-tuumaiselle näytölle. Tekstejä tai hintoja ei erota. Välillä jää epäselväksi mitä ilmoitus mainostaa.

Osassa mainoksia ajatus näyttää olevan, että numeroita tai tekstejä ei erota mainoksesta joten potentiaalinen asiakas klikkaa mainosta. Linkin takaa saattaa avautua kännykälle optimoitu kampanjasivusto, tai sitten kaupan tai yrityksen palvelun etusivu. Aina ei ole siis ajateltu asiaa kovin pitkälle.

Osa mainoksista on taas selkeästi optimoitu pienelle näytölle. Tekstiä ja numeroita on sopivan vähän ja helposti luettavalla kirjasinkoolla. Mainos saattaa olla brändin imagomainontaa tai sitten tavoittelee potentiaalista asiakasta klikkaamaan lukemaan lisää tai suoraan ostoksille verkkokauppaan.

Kiinnostavaa oli havaita, ettei onnistunut tai epäonnistunut mobiilimainos tunnu riippuvan yrityksen koosta tai toimialasta, vaan pienellä yrittäjän kaupalla saattaa olla hyvin mietitty toteutus, ja vastaavasti taas kymmen- tai satakertaisella mainosbudjetilla toimiva yritys on teetättänyt kännykän näytölle optimoimattoman mobiilimainoksen.

Pitkästä aikaa waufiilistä puhelimissa

Vuotuiset matkapuhelinalan messut Barcelonassa alkavat huomenna lehdistötilaisuuksilla, mutta vuoden kovimmat uutiset on kenties jo nähty ja luettu etukäteen. Ainakin yllättäminen ja vaikutuksen tekeminen on vaikeaa.

Älypuhelimissa on eletty tasaisen tylsiä aikoja pari vuotta, kun kovin ihmeellisiä uudistuksia ei ole nähty kerta toisensa jälkeen hieman parempien kameroiden ja näyttöjen lisäksi. Vaisu kehitystahti näkyy myyntimäärissäkin, kun ei ole enää syytä vaihtaa puhelinta uuteen niin usein. Viime vuonna älypuhelinten myyntimäärät jäivät edellisvuoden tasolle tai jopa hieman laskivat, markkinatutkimusfirmasta riippuen.

Isoin uudistus vuosiin oli eteläkorealaisen Samsungin esittelemä ja kymmenisen vuotta odotettu Samsung Galaxy Fold, taittuvanäyttöinen Android-älypuhelimen ja tablettilaitteen yhdistelmä.

Samsung Galaxy Fold
Samsung Galaxy Fold

En ole päässyt näkemään oikeaa laitetta, vaan vaikutuksen ovat tehneet jo netissä julkaistut videot, joita voi katsella vaikka YouTubessa. Vau, tulee mieleen videoista.

Tässä vaiheessa 1700-1900 dollarin (tai arviolta ainakin 2000 euron) Galaxy Folds on poskettoman kallis erikoistuote, joka ei välttämättä koskaan halpene massamarkkinoiden malliksi. Kenties sellainen on seuraaja tai seuraajan seuraaja vuoden tai useamman vuoden päästä.

Laite herättää paljon kysymyksiä. Kestääkö taittuva nivelrakenne todella arkista käyttöä, kuten Samsung lupaa? Tuleeko merkittävää sovellustukea? Jo Samsungin esittelemä Google Maps näyttää sinänsä jo hienolta, samoin kuten Googlen kalenteri ja sähköposti. Googlelle tämä antaa tietenkin kehittää Android-alustasta entistä kovempi vastus Microsoftin Windowsille mobiililaitteissa.

Samsung julkisti ennen MWC-messuja myös Galaxy S10 -mallistonsa, josta Mikrobitti-lehti otti jo pikaiset ensituntumat. Jutun perusteella ei ole kauheasti syytä päivittää, jos käytössä on tuore Galaxy S9- tai jopa S8-sukupolven laite.

Sekin on kuultu, että messuilla ainakin kiinalaiset Huawei ja OnePlus kertovat ensimmäisistä 5G-älypuhelimistaan, mutta niiden saatavuus on tänä vuonna vielä vähäistä, eikä verkkopeittoakaan vielä ole kovin kattavasti.

Rohkenen myös epäillä, että ensimmäisen sukupolven 5G-piireillä akkukest jää heikoksi kovan virrankulutuksen takia.

Suomalaisittain kiinnostavaa on, onnistuuko HMD Global tänä vuonnakin yllättämään kiinnostavilla julkistuksilla Nokia 9 PureView -mallia on spekuloitu niin kovasti etukäteen, että mikään muu kuin kova kilpailija Huawein, Samsungin ja Sonyn parhaille puhelinkameroille olisi iso pettymys.

Puheluiden automaattinen tallennus pilveen

Työpuhelimeni on vaihtumasa Android 9 (Pie) -alustalla toimivaksi. Sen heikkous on, että kollegoiden mukaan ainakaan nykyiset puheluiden tallennuksen sovellukset eivät enää toimi, mikä on hankala asia toimittajan liikkuvan työn kannalta.

Onneksi on vaihtoehtoja, kuten puheluiden tallennus suoraan operaattorin pilvipalveluun. Sain viimein käyttööni Elisa Ring -käyttäjätunnukset ja puheluiden tallennuksen Verba-pilvipalvelun, johon tallentuvat automaattisesti kaikki lähtevät ja saapuvat puheluni. Eilen jouduin tekemään nopeasti englannin kielellä puhelinhaastattelun niin, että haastateltava oli junassa, ja itse olin myös hälyisässä tilassa.

On tosi kätevää, että pystyn nyt rauhassa kuulokkeilla kuuntelemaan keskustelun ilman, että piti siinä nopeassa tilanteessa viritellä jotain softaa tai muuta tallennusviritystä käyttöön. Tällainen olisi pitänyt olla aina toimittajilla käytössä.

Keskustelua on herättänyt, pitäisikö puheluiden tallentamisesta kertoa puhelun toiselle osapuolelle. Hyviin tapoihin kuuluu kertoa asiasta, vaikkei se lain mukaan olekaan pakollista.

Puhelut tallennettuna Elisan pilvipalvelussa.
Puhelut tallennettuna Elisan pilvipalvelussa.

Asiaa tietenkin mutkistaa, jos käytössä on palvelu, joka tallentaa oletusarvoisesti kaikki lähtevät ja saapuvat puhelut.

Olenkin miettinyt, pitäisikö asiasta nyt kertoa ihan joka puhelun osalta ja päätynyt siihen, että mainitsen asiasta silloin, kun tilanne on sellainen, että tallennetta voi olla tarpeen käyttää muistiinpano- tai tarkistusvälineenä.

Käytän itse palvelua vain juttuhaastatteluiden tekniseen tarkistukseen ja muistin tukena. Yksityiset puhelut ja muut kuin varsinaiset haastattelut poistan sieltä selkeyden vuoksi muutenkin.

Julkisen sanan neuvoston (JSN) julkaisemat Journalistin ohjeet taas sanovat, että haastatelluilla on oikeus tietää, kun keskustelussa on ollut kyse haastattelusta, ja missä yhteydessä haastattelua on tarkoitus käyttää. Mitä tahansa puhelinkeskustelua ei siis voi toimittajakaan käyttää jutussaan sitaattien kera, saati sitten että julkaisisi puhelun äänitallenteena. Tätä seikkaa ei muuta se, onko puhelusta olemassa tekninen tallenne.

Toimittajan työkalut

Osallistuin tällä viikolla tiedotustilaisuuteen ministeriössä, ja lisäkseni siellä oli muistaakseni seitsemän muuta journalistia. Tein ainoana muistiinpanot kannettavalla tietokoneella. Muut luottivat yhä kynään ja paperiin. Tosin osalla saattoi olla äänitallennin varalla päällä.

Tämä sai miettimään, miten perinteisiä toimittajien työkalut vielä ovat. Olen itse huomannut monia etuja digitaalisissa välineissä.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuus.
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuus.

Tärkein on, että kun teen jo kaikki muistiinpanot ja juttuluonnokseni läppärillä, ne ovat käytettävissä aina ja missä vain. En tallenna tiedostoja ensisijaisesti paikallisesti, vaan työnantajani tarjoamaan pilvipalveluun (Microsoft Onedrive -palvelussa).

Tämä osoittautui arvokkaaksi yhtenä aamuna tällä viikolla, kun lähdin kiireessä töihin ilman läppäriäni. Edellisenä iltana ja aikaisin aamulla aloittamani työt olivat tallessa pilvessä. Lainasin lähituesta uuden läppärin, ja työnteko jatkui 10 minuutin kuluttua siihen mihin se aamulla oli jäänyt.

Samoin kameran ja älypuhelimen kuvat ja videot kopioituvat pilveen tuoreeltaan.

Olenkin totutellut kytkemään päälle puhelimessa mobiilitukiaseman, jos paikassa ei ole ollut WiFiä tarjolla.

Aiemmin piti muistaa erikseen tallentaa haastattelupuhelut, ja sovellukset olivat hankalia. Nykyisin kaikki työpuheluni tallentuvat automaattisesti Elisan pilveen, josta voin kuunnella ne kolmen kuukauden ajan.

Parannettavaakin vielä olisi. Tavallisella läppärillä on hankalaa tehdä visuaalisia muistiinpanoja, kuten piirrellä ideakarttoja tai lisätä muistiinpanoja esityskalvoihin. Tätä varten olisi kätevää olla kosketusnäytöllinen kone ja kynä.

Samoin äänitallenteet saisivat kääntyä automaattisesti puheeksi. Tekstintunnistus on kehittynyt huimasti etenkin Google Docsissa. Ei se kuitenkaan ihan vielä ole riittävän tarkka, jotta voisin luottaa ominaisuuteen haastatteluiden purkamisessa. Veikkaan, että tilanne on paljon parempi jo parin vuoden päästä.

Domain-huijausviestejä liikkeellä

Olen saanut sähköpostitse useita viestejä, joista saa nopeasti lukemalla käsityksen, että lehto.net-verkkotunnuksen (eli domainin) olisi vanhentumassa aivan päivän tai parin päästä, ja olisin jättänyt ylläpitomaksut maksamatta.

Paitsi että domainini on voimassa kesälle 2019, eikä mitään ole maksamatta.

Tällaiset viestit voivat olla luottokorttihuijauksia, eli yritetään saada ihmiset antamaan maksukorttitietonsa rikollisten käyttöön.

Tarkempi tarkastelu paljastaa, että yritys onkin saada muka ”jatkamaan” hakukoneoptimoinnin tilausta, vaikken olekaan sellaista koskaan tilannut.

Sattumaa tuskin on, että viesteistä saa nopeasti lukemalla käsityksen, että verkkotunnus on vanhentumassa.

Päivitetty 7.1.2019 klo 16:59. Tarkemmin viestin lukeneet huomauttivat, että tässä ei varsinaisesti yritetä saada uusimaan domainia, vaan uusimaan domain ”hakukoneoptimoinnin tilaus”.

Domain-huijausviesti yrittää saada minut uusimaan muka pian vanhentuvan lehto.net-domainin tilauksen.
Domain-huijausviesti yrittää saada minut uusimaan muka pian vanhentuvan lehto.net-domainin tilauksen.

En edes halunnut ottaa selvää mistä on kyse, eli sähköpostilinkistä ei tietenkään kenenkään pidä mitään maksuja tai tilauksia klikkailla.

Viestin lähettäjä luottaa tässä siihen, että ihmiset pelästyvät domaininsa olevan vanhentumassa eivätkä muista ulkoa, mikä tilauksen tilanne on.

Helpointa ja varminta on tarkistaa domaininsa tilanne tutun ja luotettavan domain-hallintapalvelun kautta. En ole näitä katsastanut läpi pariin vuoteen, joten en anna tässä nyt suosituksia. Ainakin jenkkimedioissa on ollut domain-palveluiden markkinakatsauksia ja vertailuja.