Pitkästä aikaa waufiilistä puhelimissa

Vuotuiset matkapuhelinalan messut Barcelonassa alkavat huomenna lehdistötilaisuuksilla, mutta vuoden kovimmat uutiset on kenties jo nähty ja luettu etukäteen. Ainakin yllättäminen ja vaikutuksen tekeminen on vaikeaa.

Älypuhelimissa on eletty tasaisen tylsiä aikoja pari vuotta, kun kovin ihmeellisiä uudistuksia ei ole nähty kerta toisensa jälkeen hieman parempien kameroiden ja näyttöjen lisäksi. Vaisu kehitystahti näkyy myyntimäärissäkin, kun ei ole enää syytä vaihtaa puhelinta uuteen niin usein. Viime vuonna älypuhelinten myyntimäärät jäivät edellisvuoden tasolle tai jopa hieman laskivat, markkinatutkimusfirmasta riippuen.

Isoin uudistus vuosiin oli eteläkorealaisen Samsungin esittelemä ja kymmenisen vuotta odotettu Samsung Galaxy Fold, taittuvanäyttöinen Android-älypuhelimen ja tablettilaitteen yhdistelmä.

Samsung Galaxy Fold
Samsung Galaxy Fold

En ole päässyt näkemään oikeaa laitetta, vaan vaikutuksen ovat tehneet jo netissä julkaistut videot, joita voi katsella vaikka YouTubessa. Vau, tulee mieleen videoista.

Tässä vaiheessa 1700-1900 dollarin (tai arviolta ainakin 2000 euron) Galaxy Folds on poskettoman kallis erikoistuote, joka ei välttämättä koskaan halpene massamarkkinoiden malliksi. Kenties sellainen on seuraaja tai seuraajan seuraaja vuoden tai useamman vuoden päästä.

Laite herättää paljon kysymyksiä. Kestääkö taittuva nivelrakenne todella arkista käyttöä, kuten Samsung lupaa? Tuleeko merkittävää sovellustukea? Jo Samsungin esittelemä Google Maps näyttää sinänsä jo hienolta, samoin kuten Googlen kalenteri ja sähköposti. Googlelle tämä antaa tietenkin kehittää Android-alustasta entistä kovempi vastus Microsoftin Windowsille mobiililaitteissa.

Samsung julkisti ennen MWC-messuja myös Galaxy S10 -mallistonsa, josta Mikrobitti-lehti otti jo pikaiset ensituntumat. Jutun perusteella ei ole kauheasti syytä päivittää, jos käytössä on tuore Galaxy S9- tai jopa S8-sukupolven laite.

Sekin on kuultu, että messuilla ainakin kiinalaiset Huawei ja OnePlus kertovat ensimmäisistä 5G-älypuhelimistaan, mutta niiden saatavuus on tänä vuonna vielä vähäistä, eikä verkkopeittoakaan vielä ole kovin kattavasti.

Rohkenen myös epäillä, että ensimmäisen sukupolven 5G-piireillä akkukest jää heikoksi kovan virrankulutuksen takia.

Suomalaisittain kiinnostavaa on, onnistuuko HMD Global tänä vuonnakin yllättämään kiinnostavilla julkistuksilla Nokia 9 PureView -mallia on spekuloitu niin kovasti etukäteen, että mikään muu kuin kova kilpailija Huawein, Samsungin ja Sonyn parhaille puhelinkameroille olisi iso pettymys.

Puheluiden automaattinen tallennus pilveen

Työpuhelimeni on vaihtumasa Android 9 (Pie) -alustalla toimivaksi. Sen heikkous on, että kollegoiden mukaan ainakaan nykyiset puheluiden tallennuksen sovellukset eivät enää toimi, mikä on hankala asia toimittajan liikkuvan työn kannalta.

Onneksi on vaihtoehtoja, kuten puheluiden tallennus suoraan operaattorin pilvipalveluun. Sain viimein käyttööni Elisa Ring -käyttäjätunnukset ja puheluiden tallennuksen Verba-pilvipalvelun, johon tallentuvat automaattisesti kaikki lähtevät ja saapuvat puheluni. Eilen jouduin tekemään nopeasti englannin kielellä puhelinhaastattelun niin, että haastateltava oli junassa, ja itse olin myös hälyisässä tilassa.

On tosi kätevää, että pystyn nyt rauhassa kuulokkeilla kuuntelemaan keskustelun ilman, että piti siinä nopeassa tilanteessa viritellä jotain softaa tai muuta tallennusviritystä käyttöön. Tällainen olisi pitänyt olla aina toimittajilla käytössä.

Keskustelua on herättänyt, pitäisikö puheluiden tallentamisesta kertoa puhelun toiselle osapuolelle. Hyviin tapoihin kuuluu kertoa asiasta, vaikkei se lain mukaan olekaan pakollista.

Puhelut tallennettuna Elisan pilvipalvelussa.
Puhelut tallennettuna Elisan pilvipalvelussa.

Asiaa tietenkin mutkistaa, jos käytössä on palvelu, joka tallentaa oletusarvoisesti kaikki lähtevät ja saapuvat puhelut.

Olenkin miettinyt, pitäisikö asiasta nyt kertoa ihan joka puhelun osalta ja päätynyt siihen, että mainitsen asiasta silloin, kun tilanne on sellainen, että tallennetta voi olla tarpeen käyttää muistiinpano- tai tarkistusvälineenä.

Käytän itse palvelua vain juttuhaastatteluiden tekniseen tarkistukseen ja muistin tukena. Yksityiset puhelut ja muut kuin varsinaiset haastattelut poistan sieltä selkeyden vuoksi muutenkin.

Julkisen sanan neuvoston (JSN) julkaisemat Journalistin ohjeet taas sanovat, että haastatelluilla on oikeus tietää, kun keskustelussa on ollut kyse haastattelusta, ja missä yhteydessä haastattelua on tarkoitus käyttää. Mitä tahansa puhelinkeskustelua ei siis voi toimittajakaan käyttää jutussaan sitaattien kera, saati sitten että julkaisisi puhelun äänitallenteena. Tätä seikkaa ei muuta se, onko puhelusta olemassa tekninen tallenne.

Toimittajan työkalut

Osallistuin tällä viikolla tiedotustilaisuuteen ministeriössä, ja lisäkseni siellä oli muistaakseni seitsemän muuta journalistia. Tein ainoana muistiinpanot kannettavalla tietokoneella. Muut luottivat yhä kynään ja paperiin. Tosin osalla saattoi olla äänitallennin varalla päällä.

Tämä sai miettimään, miten perinteisiä toimittajien työkalut vielä ovat. Olen itse huomannut monia etuja digitaalisissa välineissä.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuus.
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuus.

Tärkein on, että kun teen jo kaikki muistiinpanot ja juttuluonnokseni läppärillä, ne ovat käytettävissä aina ja missä vain. En tallenna tiedostoja ensisijaisesti paikallisesti, vaan työnantajani tarjoamaan pilvipalveluun (Microsoft Onedrive -palvelussa).

Tämä osoittautui arvokkaaksi yhtenä aamuna tällä viikolla, kun lähdin kiireessä töihin ilman läppäriäni. Edellisenä iltana ja aikaisin aamulla aloittamani työt olivat tallessa pilvessä. Lainasin lähituesta uuden läppärin, ja työnteko jatkui 10 minuutin kuluttua siihen mihin se aamulla oli jäänyt.

Samoin kameran ja älypuhelimen kuvat ja videot kopioituvat pilveen tuoreeltaan.

Olenkin totutellut kytkemään päälle puhelimessa mobiilitukiaseman, jos paikassa ei ole ollut WiFiä tarjolla.

Aiemmin piti muistaa erikseen tallentaa haastattelupuhelut, ja sovellukset olivat hankalia. Nykyisin kaikki työpuheluni tallentuvat automaattisesti Elisan pilveen, josta voin kuunnella ne kolmen kuukauden ajan.

Parannettavaakin vielä olisi. Tavallisella läppärillä on hankalaa tehdä visuaalisia muistiinpanoja, kuten piirrellä ideakarttoja tai lisätä muistiinpanoja esityskalvoihin. Tätä varten olisi kätevää olla kosketusnäytöllinen kone ja kynä.

Samoin äänitallenteet saisivat kääntyä automaattisesti puheeksi. Tekstintunnistus on kehittynyt huimasti etenkin Google Docsissa. Ei se kuitenkaan ihan vielä ole riittävän tarkka, jotta voisin luottaa ominaisuuteen haastatteluiden purkamisessa. Veikkaan, että tilanne on paljon parempi jo parin vuoden päästä.

Domain-huijausviestejä liikkeellä

Olen saanut sähköpostitse useita viestejä, joista saa nopeasti lukemalla käsityksen, että lehto.net-verkkotunnuksen (eli domainin) olisi vanhentumassa aivan päivän tai parin päästä, ja olisin jättänyt ylläpitomaksut maksamatta.

Paitsi että domainini on voimassa kesälle 2019, eikä mitään ole maksamatta.

Tällaiset viestit voivat olla luottokorttihuijauksia, eli yritetään saada ihmiset antamaan maksukorttitietonsa rikollisten käyttöön.

Tarkempi tarkastelu paljastaa, että yritys onkin saada muka ”jatkamaan” hakukoneoptimoinnin tilausta, vaikken olekaan sellaista koskaan tilannut.

Sattumaa tuskin on, että viesteistä saa nopeasti lukemalla käsityksen, että verkkotunnus on vanhentumassa.

Päivitetty 7.1.2019 klo 16:59. Tarkemmin viestin lukeneet huomauttivat, että tässä ei varsinaisesti yritetä saada uusimaan domainia, vaan uusimaan domain ”hakukoneoptimoinnin tilaus”.

Domain-huijausviesti yrittää saada minut uusimaan muka pian vanhentuvan lehto.net-domainin tilauksen.
Domain-huijausviesti yrittää saada minut uusimaan muka pian vanhentuvan lehto.net-domainin tilauksen.

En edes halunnut ottaa selvää mistä on kyse, eli sähköpostilinkistä ei tietenkään kenenkään pidä mitään maksuja tai tilauksia klikkailla.

Viestin lähettäjä luottaa tässä siihen, että ihmiset pelästyvät domaininsa olevan vanhentumassa eivätkä muista ulkoa, mikä tilauksen tilanne on.

Helpointa ja varminta on tarkistaa domaininsa tilanne tutun ja luotettavan domain-hallintapalvelun kautta. En ole näitä katsastanut läpi pariin vuoteen, joten en anna tässä nyt suosituksia. Ainakin jenkkimedioissa on ollut domain-palveluiden markkinakatsauksia ja vertailuja.

Pelaamisen nostalgiaa Macilla: C&C Generals

Sairauslomalla on ylimääräistä aikaa, ja kaipasin vaihtelua Netflixille, Yle Areenalle ja äänikirjoille.

Siispä teki mieli hieman pelattavaa. En kuitenkaan ole juuri pelannut Applen Macbookillani, joten en meinannut keksiä mistä aloittaa. Kortti- tai puzzlepelit eivät kiinnosta, ja auto- tai toimintapelit eivät taas ole mukavia pelata läppärillä.

Olinkin innoissani, kun löysin Applen App Storesta nuoruuden suosikkipelini, Command & Conquer -reaaliaikastrategiapelista uusille Maceille päivitetyn C&C: Generals -pelin. Aikoinaan vuonna 2014 julkaistaessa peli sai jo kehuja muun muassa Mac Gamer HQ:n arvostelussa.

Yllätyin kuitenkin, miten hienolta pelin 3D-grafiikat näyttävät vielä tänä päivänä, ja nyt 12-tuumainen Macbookini pyörittää peliä sulavasti retina-näytön täydellä resoluutiollakin. YouTubessa on paljon videoita pelistä, mutta osa niistä on kuvattu vanhempien koneiden alhaisilla resoluutioilla.

Välivideot ovat vanhoja, mutta niiden alhaisempi tarkkuus ei häiritse, koska videot ovat vain lyhyitä tapahtumien taustoisia. Eikä tällaisessa nopeassa rts-strategiasa nyt tarina edes ole juuri missään osassa. Pointtina on näyttävä ja iso tuho, tai sitten harkitumpi taktikointi, oman maun mukaan.

Jos Command & Conquer -nostalgia ei innosta, Facebookissa kaverit suosittelivat muita pelejä Macille:

Outlook-niksi unohtavaiselle

Keksin yksinkertaisen, mutta työnteon arkea helpottavan kikan. Tähän olisi varmasti jokin elegantimpikin tapa, mutta vielä en ole sitä hoksannut.

Toimittajan ammatissahan kuulee ja näkee jatkuvasti ympärillään potentiaalisia uutisaiheita, jotka ”tarkistan sitten huomenna töissä”. Eihän niitä useinkaan sitten enää hetken päästä muista, tai sitä samperin Faceboook-kirjoitusta tai linkkiä ei enää löydy edes.

Teinkin nyt itselleni Outlook-sähköpostiohjelmaan säännön, että uutisaihe-sanan sisältävät viestit menevät erityiseen saapuneiden viestieni alakansioon. Sieltä löydän ne helposti. Viestit menevät sinne oikeaan kansioon nyt automaattisesti, kun lähetän itselleni asiasta muistutusviestin, mistä vain laitteesta.

Tämä temppu toimii myös muiden ihmisten kanssa. Pyydän vain lisäämään viestiin uutisaihe-sanan otsikkoon, ja löydän sen juttuvinkin sitten töissä.

Kommenteissa saa toki mielellään kertoa, jos on keksinyt tähän paremman tavan, joka ei ole laite- tai sijaintiriippuvainen.

Jännittävä kokemus: Finnairin A350-simulaattori

Aina silloin tällöin toimittajan työssä pääsee erikoisiin ja jännittäviin paikkoihin. Tällainen tilaisuus tuli maaliskuun lopussa, kun lentoyhtiö Finnair kutsui tutustumaan uuteen Airbus A350 -laajarunkokoneen simulaattoriinsa.

Simulaattoriin tutustuminen on harvinaista herkkua, sillä 10 miljoonaa euroa maksanut laite on tiivisti käytössä seitsemän päivää viikossa liki vuorokauden ympäri.

Kiinnostavaa oli tietenkin, että simulaattorin ohjaaja pystyi muutamalla napin painalluksella vaihtamaan säätä ja muita olosuhteita. Noin vartin lentomme aikana nousimme San Franciscon (SFO) kentältä poutasäässä, koimme pilvet, sateet ja ukkosmyrskyn, ja laskeuduimme taas poutasäässä.

Aivan kaikkia olosuhteita ja poikkeustilanteita simulaattorikaan ei pysty mallintamaan, koska sen toiminta perustuu tähän asti kerättyyn lentodataan.

Finnairin lentäjät ja kouluttajat kertoivat, että simulaattorilla voidaan kuitenkin harjoitella monipuolisemmin poikkeusolosuhteita kuin oikeilla koneilla, koska turvallisuusmääräykset eivät sallisi oikeilla koneilla yhtä laajaa kirjoja vaikeiden olosuhteiden kokeiluja.

Video: A350-simulaattorilla nousu San Franciscosta

20170331_110146
Minä perämiehenä. Jännää. 🙂

Oli hienoa kokea, kun Finnairin lentokapteeni ja A350-koneen kouluttaja Tapani Toppari esitteli, miten A350-simulaattori nousee San Franciscon kentältä (SFO). Onnekas Ilta-Sanomien toimittaja valikoitui perämiehen paikalle kapteenin ”oppilaaksi”.

Video: A350-simulaattorilla laskeutuminen San Franciscoon

Nopeasti näimme, että A350-konetta ohjataan muun muassa ”joystickmaisella” sauvalla ja pallomaisella hiirellä. Jalkapaneeleilla ohjattavat kaasut ja jarrut. Mittareita on lisäksi paljon.

Finnairin lentäjien mukaan simulaattorin laitteisto vastaa oikean A350-koneen ohjaamoa, joka taas on hyvin lähellä A380-jättijumbon ohjaamoa. Simulaattorissa kouluttaja voi nappeja painamalla vaihtaa säätä, tuulen voimakkuutta ja suuntaa sekä muita olosuhteita.

Riittääkö sitten simulaattori sen sijaan, että harjoiteltaisiin oikeilla koneilla? Finnairin Toppari kertoi, että simulaattorilla voidaan itse asiassa harjoitella laajemmin vaikeita olosuhteita, kuten myrskyjä ja voimakkaita sivuttaistuulia kuin aidoilla koneilla turvallisuusmääräysten takia.

A350-simulaattorillakaan ei voida kuitenkaan kokeilla ihan mitä tahansa. Sen toiminta perustuu koelennoilta kerättyyn dataan. Ajan myötä tuokin datamäärä jatkuvasti lisääntyy.

Simulaattorissa on 60 tuuman sähköinen liikevara,  joten turvavyöt on yleensä syytä pitää kiinni. Meidän tapauksessamme se ei ollut tarpeen, koska laitteeseen ahtautuneiden kuvaajien ja toimittajien takia simulaattori ei liikkunut lainkaan.

Simulaattorin liikkumisen mahdollistavat hydrauliset sähkömoottorit eivät siis olleet käytössä.

Vaikka simulaattori ei nyt fyysisesti lainkaan liikkunutkaan, oli vaikutelma hyvin aidon tuntuinen satelliittikuvista rakennetun visuaalisuuden ja äänimaailman ansiosta ansiosta.

Miten tavallinen ihminen sitten pääsee kokeilemaan A350-simulaattoria? Ei valitettavasti juuri mitenkään. Tämä oli Finnairille 10 miljoonan euron investointi. Laite on suunnilleen seitsemän päivää viikossa lentäjien koulutuskäytössä.

Kysyntä ja tarve on niin kovaa, että Finnair odottaa muiden lentoyhtiöiden lähettävän lentäjiään simulaattorikoulutukseen iltaisin, öisin ja viikonloppuisin.