Etätyöpäivän helpot ja nopeat lounasvaihtoehfot

Ennen joutui etätöissä tyytymään leipiin tms. nopeaan evääseen. Kenties oli jääkaapissa jotain eilisen jämiä. Tai sitten sai kotiibkuljetuksella lähinnä kebabia ja pitsaa.

Nykyisin on paljon paremmin valinnanvaraa. Foodora ja Wolf tuovat Espoossakin kotiin vaikka burgereita, pastaa, salaatteja, sushia :tai etnisten.ravintoloiden annoksia.

Hyvä lounas ei näin lyhennä työaikaa yhtään enempää kuin toimistollakaan.

Gluteeniton pasta bolognese, Makaroonitehdas, Iso Omena, Woltin kotiin kuljettamana.
Gluteeniton pasta bolognese, Makaroonitehdas, Iso Omena, Woltin kotiin kuljettamana.

Tänään etälounaani oli Makaroonitehtaan gluteeniton pasta, jonka toimitti kotiini Wolt.

Lähikaupan kalatiski parani

Olen asunut yli 10 vuotta Olarin Prisman lähellä, eli iso auto- tai hypermarketiksi kutsuttu kauppa on ollut lähikauppani lyhyen kävelymatkan päässä.

Pitkään hain kuitenkin ”viikonlopun herkut” eli tuoreen kalan ja lihan, usein samalla myös vihannekset laadukkaammista kaupoista, eli esimerkiksi Ison Omenan Citymarketista tai Tapiolan Stockmannin Herkusta, eli nykyisestä S-ryhmän Food Market Herkusta.

Pitkään Olarin Prismasta sai tiskiltä tuoreena lähinnä norjalaisen kirjolohen tai norjalaisen merilohen fileitä.

Toukokuun alussa S-ryhmä kertoi alentavansa kotimaisen kalan hintaa ja parantavansa valikoimia. Olin skeptinen, mutta jo alle kuukaudessa muutos on ollut iso.

Nieriän sisälle pistin tunti ennen grillausta karkeaa merisuolaa ja sitruunaa.
Nieriän sisälle pistin tunti ennen grillausta karkeaa merisuolaa ja sitruunaa.

Etenkin loppuviikosta eli torstaista alkaen tästä lähikaupastani saa nyt fileiden lisäksi kokonaisia perattuja ahvenia, nieriää, kuhaa, lohta ja tonnikalaa. Tuontikala on ainakin kylttien mukaan MSC-sertifioitua WHO:n ns. vihreän listan kalaa.

Luultavasti jatkossakin käyn hakemassa ideoita ja inspiraatiota Ompun Citymarketista, Espoon Kauklahden Maxin Kalaaupasta, Tapiolan Herkusta ja niin edelleen, mutta arkiseen kalanälkään Prisma on jo kilpailukykyinen vaihtoehto. Ja onhan kalaa mukavampi syödä useammn, kun sitä saa aiempaa edullisemmin.

Kokeiltua: maukasta ja mehevää strutsinfilettä

Tutustuin maaliskuussa työkeikkani yhteydessä Suomessa Ketolan tilalla kasvatettuun strutsinlihaan. Se kuulosti niin herkulliselta ja terveelliseltä, ja vieläpä lähiruokana tuotettuna linnunlihana, että olihan sitä maistettava itsekin.

Vein veljeni keittiöön perinteistä viikonlopun päivällistämme varten strutsinfilettä, jota söimme sekä puoliraakana (medium rare) pannulla pikaisesti paistettuna että uunissa hieman pidemmälle kypsennettynä, vaaleanpunaiseksi ja sisältä 55 asteen lämpötilaan.

Lisukkeet ja kastikkeet olivat melko simppelit, koska strutsinliha itsessään on jo maukasta mustapippurin ja suolan kanssa. Lihan käsittely ei ollut vaikeaa, sillä kalvot lähtivät helposti irti pinnasta.

Jos ei osaa päätellä mitenpäin leikata lihan pihveiksi, voi kokonaisen lihapalan grillata tai kypsentää uunissa. Tai sitten pyytää jo kaupassa myyjää leikkaamaan lihapalasta pihvejä.

Ensikokemuksen perusteella strutsia voi suositella. Lihasta tuli maukasta, mehukasta ja hyvin mureaa. Maku ei ole kovin voimakkaan riistamainen.

Lisukkeina meillä oli hyvää kauden uutta parsaa, papuja ja pekonia sekä risottoa.

Strutsia ostan varmasti uudelleenkin, mutta toistaiseksi hinta rajaa sen käytön juhlaherkuksi. Espoon Ison Omenan Citymarketissa Ketolan tilan strutsinpaisti maksoi noin 80 euroa ja strutsinfile noin 90 euroa kilogrammalta.

Myönteinen ketjuravintolan kokemus

En kovinkaan usein pidä ketjuravintoloista, koska sekä ruoka että palvelut ovat yleensä korkeintaan keskinkertaisia. Toiseksi syön harvoin punaista lihaa, koska se sulaa elimistössäni.turhan hitaasti, ja vähänkin sitkeä liha takertuu nieluuni.

Hieman yllättävä poikkeus näihin kahteen on ollut joitain kertoja Ison Omenan.ravintola Rosso jossa olen syönyt pippuripihvin joitain kertoja. Tilaan pihvin medium-miinus eli puoliraakana. Silti liha on ollut meheveää ja mureaa. Pippurikastikkeen saa erillisessä kipossa, kun hoksaa pyytää sitä.

Lisukkeet olivat myös ok, eivät maistuneet ainakaan pakastevihanneksilta.

Ja kyllä, sain lihan puoliraakana tilaukseni mukaisesti.

Strutsia lähiruokana

Kokeilen tänä viikonloppuna strutsinfilettä lähiruokana. Eikä ole edes vitsi.

Liha tulee Ketolan tilalta, joka on Nurmijärvellä sijaitseva Suomen suurin strutsitarha.

Espoon Ison Omenan Citymarketin myyjä kehui lihan olevan vähärasvaista (rasvaa alle 2g/100g), proteiinipitoista sekä sisältävän runsaasti Omega 3 -rasvahappoja ja rautaa.

Strutsien rehun ja veden tarve on kuulemma pieni nautaan verrattuna. Myyjän mukaan murea liha yhdistää linnun- ja punaisen lihan parhaat puolet. Netistä hakemalla löytyy.jo hyviä reseptejä suomalaiseen makuun, kuten vaikkapa Kotikokki.net:ssa ja Sillä sipuli -blogissa.

Eläimestä myydään tässä Citymarketissa paistia ja filettä. Linnuista kuitenkin käytetään myös nahat, sulat, munat ja munankuoret.

Pari reseptiä sain tiskiltä vinkiksi mukaan. Ilmeisesti Ketolan tilan pitäjillä on vinkata enemmänkin reseptejä. Perusvinkki on nopea kypsennys, ja liha saa jäädä vähintään rosén punaiseksi.

Hinta on kyllä vielä kalliin erikoistuotteen tasoa. Paisti maksaa Ompun Citarissa noin 80€/kg ja file noin 90€/kg.

Kokeiltua: Pasta Box ei vakuuta

Ihmettelen, miten ravintola voi onnistua pilaamaan fusillipasta-annoksen, jossa on savulohta, kevätsipulia, valkosipulia ja mausteena sahramia. Näemmä niin käy ainakin liiallisella suolalla ja suolaisella kermakastikkeella!

Tämän totesin lauantaina tilattuani Ison Omenan Pasta Boxista ruokaa kotiin Wolt-kuljetuspalvelun kautta. Pasta Box tekee siis pastaa pikaruokaravintolan konseptilla.

Pasta sinällään on keitetty oikeappisesti al dente, eli siinä on vielä purutuntumaa. Mausteitakin on käytetty. Tässä kolmannessakin maistamassani pasta-annoksessa oli kuitenkin hyvin suolainen kermakastike. Ilmeisesti kastike ja itse pastat yhdistetään vasta ennen tarjoilu- ja kuljetusastiana toimivaan pahviboksiin laittamista, sillä kastikkeen makua ei ole juuri imeytynyt pastaan.

Toisena pastana maistoin kanacurrypastan, joka tulee myös fusillipastan kera. Sen kookoskermastike ei ollut yhtä suolainen, vaan kastikkeessa maistuivat voimakkaammin chili ja korianteri. Tälle pastalle antaisin arvosanaksi ”ihan ok”, mutta tässäkään kastikkeen makua ei ole saatu imeytymään itse fusillipastaan. Hyvä asia tietty on, että pasta ilmeisesti tehdään todellakin tilauksesta asiakkaalle.

Ensimmäisellä tilauskerralla maistoin Pasta Boxin bolognesepastan eli spagetin perinteisellä jauheliha-tomaattikastikkeella. Se oli mielestäni tasapainoisin annos, sillä mausteita oli sopivasti ilman ylikorostunutta suolaa tai rasvaista kermaa.

On myönnettävä, että suolainhoni saattaa olla korostuneen herkkä, kun olen niin aktiivisesti vältellyt sen käyttöä. En kuitenkaan usko, että kovin suolaiseen ruokaan on ruokavaliossani paluuta, sillä parempaa ja terveellisempää makua saa ruokaan yrteillä ja pippureilla.

Myönteisenä asiana Pasta Boxissa on kolme eri annoskokoa, pieni, keskikokoinen ja iso. Pieni sopii minusta vaikkapa toimistotyöläisen lounaaksi, keskikokoinen isompaan nälkään. Iso annos lienee suunnattu urheilevan nuoren tai raskasta fyysistä työtä tekevän henkilön nälkään. Tai jaettavaksi vaikka kahdelle syöjälle.

En ole syönyt Pasta Boxin ravintolan tiloissa Isossa Omenassa, koska sen pikaruokahenkinen ilmapiiri, muoviset kertakäyttöaterimet ja ruoan tarjoaminen pahvilaatikossa eivät houkuta. Kotiin kuljetettuna ruoka on helppo siirtää kauniimpaan astiaan.


Kauppakeskusten riesat

Kauppakeskukset tekevät itselleen karhunpalveluksen, kun sallivat nämä feissarityyliset käytävämyyjät. Välillä muutaman metrin välein joku tyrkyttää elämyslahjakorttia, kännykkäliittymää, sähköliittymää tai jotain muuta.

Näiden käytävätyrkyttäjien määrä on moninkertaistunut parin viime vuoden aikana ainakin Espoossa Isossa Omenassa. Myyjiä on paikoissa, joissa kulku välillä muutenkin ruuhkautuu ihmispaljouden takia.

Tämä on minusta vielä ärsyttävämpää kuin kuulutusten kakofonia, joka sekin kyllä työntää minua pois täältä.

Minulle herää ilmiöstä kysmys, että ovatkohan kauppakeskukset ja kaupat laskeneet tämän kannattavuutta. Epäilemättä nämä popup-myyntipisteet tuovat jotain tuloja, mutta onko se tosiaan asiakkaille aiheutetun kiusan arvoista?