Paljon on ääniä vielä jaossa

On väärä kuvitelma, että kansan äänet eduskuntavaaleissa olisi jo likipitäen jaettu suurimpina puolueina Sdp:n, Kokoomuksen, Vihreiden ja Keskustan kesken Ei suinkaan. Suomen Kuvalehden vaaligallupin grafiikka kuvaa osaavasti, miten ”suurin puolue” on liki 31 prosentin osuudella En osaa sanoa (EOS). Paitsi ettei tämä EOS-puolue saa ainuttakaan edustajaa eduskuntaan.

https://platform.twitter.com/widgets.js

Talous ensin kuntoon

Hesarissa on torstaina kiinnostava selvitys siitä, mitä asioita lukijat pitävät kevään eduskuntavaalien tärkeimpinä vaaliteemoina. He nostivat ykköseksi terveydenhuollon, toiseksi työllisyyden ja työttömyyden, kolmanneksi energian, ilmaston ja ympäristön sekä neljänneksi valtion talouden (eli tulot ja menot).

Ruutukuva Hesarin jutusta 8.2.2019
Ruutukuva Hesarin jutusta 8.2.2019

Minulle tulee kyselystä päällimmäiseksi ajatus, että nostaisin valtiontalouden eduskuntavaalien tärkeimmäksi teemaksi.

Jos valtion tulot ja menot eivät ole tasapainossa, ei ole hyviä edellytyksiä.huolehtia myöskään terveydenhuollosta, sosiaaliturvasta tai ilmasto- ja ympäristöasioista.

Toiseksi tärkein teema on minustakin työ ja työllisyys, koska se vaikuttaa tuohon taloudenhoitoon.

HS noteerasi, että vaikka valtiontalous oli kyselyssä vastaajien mukaan neljänneksi tärkein.vaaliteema, puolueiden vaaliohjelmissa sitä ei juuri näy.

Näin Kiina ostaa vaikutusvaltaa

Nyt olisi vahva katselusuositus maailmanpolitiikasta ja taloudesta kiinnostuneille. Kannattaa katsoa Yle Areenasta Ulkolinja-dokumentti Kiinan presidentti Xi Jinpingistä, joka on lakimuutoksella määrännyt itsensä Kiinan johtajaksi loppuelämäkseen.

Katseluaikaa on vielä liki kolme kuukautta.

Kiinnostavinta dokumentissa on minusta analyysi siitä, miten Kiina on levittänyt ja levittää edelleen vaikutusvaltaansa Aasiassa, Afrikassa, Australiassa, Etelä-Amerikassa ja Euroopassa investoimalla satoja miljardeja dollareita kehitysmaiden kuten Sri Lankan, mutta myös länsimaiden kriittiseen infraan.

Kiina on rahoittanut tai ostanut muun muassa lentoasemia, rautateitä ja satamia, jopa Euroopassa esmes Kreikassa ja Ranskassa. 

Pisimmällä Kiina on dokumentin mukaan Afrikassa, jossa sillä olisi vaikutusvaltaa jo puolessa mantereen maista.

Dokumentissa arvioidaan, että Xinping ostaa näin maalleen ulko- ja sisäpoliittista valtaa. Maan politiikkaa ei uskalleta arvostella, kun se omistaa maan keskeistä liikenneinfraa. 

Sri Lanka ei ole selvinnyt lainanlyhennyksistään, joten maan suurin satama on ilmeisesti päätymässä Kiinan omistukseen ja hallintaan 90 vuodeksi. 

Etenkin Ranskassa ja Saksassa on alettu jo vuodesta 2017 lähtien varoitella Xinpingin suunnitelmallisen ”uuden silkkitien” motiiveista.

Tässä valossa voi miettiä, että miten perusteltua olisi ottaa ainakaan valtaosaa vaikka Helsinki-Tallinna-rautatietunnelin spekuloidusta 15 miljardin euron rahoituksesta Kiinasta.