Puheluiden automaattinen tallennus pilveen

Työpuhelimeni on vaihtumasa Android 9 (Pie) -alustalla toimivaksi. Sen heikkous on, että kollegoiden mukaan ainakaan nykyiset puheluiden tallennuksen sovellukset eivät enää toimi, mikä on hankala asia toimittajan liikkuvan työn kannalta.

Onneksi on vaihtoehtoja, kuten puheluiden tallennus suoraan operaattorin pilvipalveluun. Sain viimein käyttööni Elisa Ring -käyttäjätunnukset ja puheluiden tallennuksen Verba-pilvipalvelun, johon tallentuvat automaattisesti kaikki lähtevät ja saapuvat puheluni. Eilen jouduin tekemään nopeasti englannin kielellä puhelinhaastattelun niin, että haastateltava oli junassa, ja itse olin myös hälyisässä tilassa.

On tosi kätevää, että pystyn nyt rauhassa kuulokkeilla kuuntelemaan keskustelun ilman, että piti siinä nopeassa tilanteessa viritellä jotain softaa tai muuta tallennusviritystä käyttöön. Tällainen olisi pitänyt olla aina toimittajilla käytössä.

Keskustelua on herättänyt, pitäisikö puheluiden tallentamisesta kertoa puhelun toiselle osapuolelle. Hyviin tapoihin kuuluu kertoa asiasta, vaikkei se lain mukaan olekaan pakollista.

Puhelut tallennettuna Elisan pilvipalvelussa.
Puhelut tallennettuna Elisan pilvipalvelussa.

Asiaa tietenkin mutkistaa, jos käytössä on palvelu, joka tallentaa oletusarvoisesti kaikki lähtevät ja saapuvat puhelut.

Olenkin miettinyt, pitäisikö asiasta nyt kertoa ihan joka puhelun osalta ja päätynyt siihen, että mainitsen asiasta silloin, kun tilanne on sellainen, että tallennetta voi olla tarpeen käyttää muistiinpano- tai tarkistusvälineenä.

Käytän itse palvelua vain juttuhaastatteluiden tekniseen tarkistukseen ja muistin tukena. Yksityiset puhelut ja muut kuin varsinaiset haastattelut poistan sieltä selkeyden vuoksi muutenkin.

Julkisen sanan neuvoston (JSN) julkaisemat Journalistin ohjeet taas sanovat, että haastatelluilla on oikeus tietää, kun keskustelussa on ollut kyse haastattelusta, ja missä yhteydessä haastattelua on tarkoitus käyttää. Mitä tahansa puhelinkeskustelua ei siis voi toimittajakaan käyttää jutussaan sitaattien kera, saati sitten että julkaisisi puhelun äänitallenteena. Tätä seikkaa ei muuta se, onko puhelusta olemassa tekninen tallenne.

Domain-huijausviestejä liikkeellä

Olen saanut sähköpostitse useita viestejä, joista saa nopeasti lukemalla käsityksen, että lehto.net-verkkotunnuksen (eli domainin) olisi vanhentumassa aivan päivän tai parin päästä, ja olisin jättänyt ylläpitomaksut maksamatta.

Paitsi että domainini on voimassa kesälle 2019, eikä mitään ole maksamatta.

Tällaiset viestit voivat olla luottokorttihuijauksia, eli yritetään saada ihmiset antamaan maksukorttitietonsa rikollisten käyttöön.

Tarkempi tarkastelu paljastaa, että yritys onkin saada muka ”jatkamaan” hakukoneoptimoinnin tilausta, vaikken olekaan sellaista koskaan tilannut.

Sattumaa tuskin on, että viesteistä saa nopeasti lukemalla käsityksen, että verkkotunnus on vanhentumassa.

Päivitetty 7.1.2019 klo 16:59. Tarkemmin viestin lukeneet huomauttivat, että tässä ei varsinaisesti yritetä saada uusimaan domainia, vaan uusimaan domain ”hakukoneoptimoinnin tilaus”.

Domain-huijausviesti yrittää saada minut uusimaan muka pian vanhentuvan lehto.net-domainin tilauksen.
Domain-huijausviesti yrittää saada minut uusimaan muka pian vanhentuvan lehto.net-domainin tilauksen.

En edes halunnut ottaa selvää mistä on kyse, eli sähköpostilinkistä ei tietenkään kenenkään pidä mitään maksuja tai tilauksia klikkailla.

Viestin lähettäjä luottaa tässä siihen, että ihmiset pelästyvät domaininsa olevan vanhentumassa eivätkä muista ulkoa, mikä tilauksen tilanne on.

Helpointa ja varminta on tarkistaa domaininsa tilanne tutun ja luotettavan domain-hallintapalvelun kautta. En ole näitä katsastanut läpi pariin vuoteen, joten en anna tässä nyt suosituksia. Ainakin jenkkimedioissa on ollut domain-palveluiden markkinakatsauksia ja vertailuja.

”Asiakkaan tietosuoja”, kätevä tekosyy

MTV:n Kymmenen uutiset (juttu Katsomo-palvelussa) kertoi sunnuntai-iltana jälleen tapauksesta, jossa 13 vuotta sitten Konginkankaan onnettomuudessa vammautunut henkilö taistelee yhä onnettomuuden aiheuttajan kuljetusyhtiön vakuutusyhtiön OP-ryhmän kanssa.

OP ei kommentoi yksittäistä tapausta ”asiakkaan tietosuojan vuoksi”. Linjaa ei muuta, vaikka asiakas itse sallisi kommentoinnin. Tämä vaikuttaakin yleistyneeltä tekosyyltä välttyä käsittelemästä asiaa julkisuudessa.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio saisikin tehdä linjauksen yhdessä kuluttajaviranomaisten (KKV) kanssa siitä, missä tapauksissa yrityksillä olisi oikeus tai suorastaan velvollisuus kommentoida tapauksia.

Näin yritykset eivät voisi enää piiloutua tietosuojan taakse, kun todellinen syy on ilmiselvästi halu vältellä julkisuutta.

Facebook-keskustelussa aiheesta nousi esille pari hyvää seikkaa, jotka pitäisi ratkaista. Ensinnäkin, saisiko vakuutusyhtiö tässä tilanteesta julkaista asiakkaastaan epäedullista tietoa.

Toinen seikka oli, että asiahan ei koske vain yrityksiä, vaan myös viranomaiset vetoavat yksityisyyteen, kun eivät kommentoi kansalaisten kritisoimia päätöksiä.